Nuoria metsiä hakattu aukoksi
Metsälain muutos antaa metsänomistajalle mahdollisuuden päättää metsän uudistamisajankohdasta.
Osa metsänomistajista on jo ehtinyt käyttää metsälain muutosta hyväkseen ja hakannut aukoksi niin nuoria leimikoita, ettei se vanhan lain aikana olisi ollut mahdollista.
”Uusi metsälaki mahdollistaa päätehakkuun puuston iästä ja läpimitasta riippumatta. Tätä mahdollisuutta odottaneet ovat nyt hyödyntäneet lakimuutosta”, kertoo johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta.
Tarkempaa tilastoa ei vielä ole käytettävissä, mutta Aula arvelee, että osa puukaupan vauhdin kiihtymisestä selittyy noilla hakkuilla.
”Nuorehkojen metsien avohakkuut johtunevat metsänomistajan rahapulasta. Uudistamisvelvoitetta lakimuutos ei poista”, Aula sanoo.
Metsälakiesityksen yksi tavoite on parantaa metsänhoitoon panostetun pääoman tuottoa. Se edellyttää metsikön kovaa arvokasvua puuston ja maapohjan yhteiseen arvoon verrattuna.
Kovaa tuottoa vaativat metsänomistajat saattavat jatkossa hakea perinteisestä metsätaloudesta poikkeavia ratkaisuja. Entistä lyhyempi kiertoaika on yksi keino tuoton kasvattamiseen.
Professori Timo Pukkalan laskelmien mukaan metsänomistaja pääsee parhaaseen tulokseen melko harvaksi eli lähes lakirajalle hakatuilla metsiköillä. Mitä varttuneempaa ja arvokkaampaa puusto on, sitä tärkeämpää on välttää liikaa tiheyttä.
Myös puulajivalintoja voi pohtia uudelta pohjalta. Pukkala laskee, että 30 vuoden kasvatuksen jälkeen hakattava hieskoivikko pärjää tuotossa istutuskuusikolle, jos sen tilavuus on 200 kuutiota hehtaarilla ja kantohinta nousee reiluun 11 euroon kuutiolta.
Jopa lepikon kasvatus on kannattavaa 15 vuoden kiertoajalla. Silloin oletuksena on, että hakattavaa kertyy sata kuutiota hehtaarille ja kantohintaa maksetaan noin yhdeksän euroa kuutiolta.
Yläharvennusta käytettäessä tuoreen kankaan istutuskuusikon kasvatuksessa parhaaseen tulokseen pääsee vasta 50 vuoden kasvatuksen jälkeen tehtävällä rajulla, lakirajalle vievällä ensiharvennuksella. Seuraavan kerran kuusikko harvennetaan reilun 80 vuoden iässä. Hakkuu tehdään taas lakirajalle.
Päätehakkuuseen päästään noin 100 vuoden iässä.
Normaalilla alaharvennuksella hakkuiden ajoitus on aikaisempi ja toteutus lievempi. Kiertoaikakin jää 80 vuoteen.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
