Uutistausta: Ammattiliittojen jäsenmaksuperinnän juuret ovat vuoden 1968 tupossa

"Hulluna vuotena " 1968 tapahtui paljon: Suomeen synnytettiin ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, Tsekkoslovakia miehitettiin, opiskelijat valtasivat yliopistoja ympäri Eurooppaa, Pastori Martin Luther King ammuttiin ja senaattori Robert Kennedy murhattiin. Kuva vuoden 1968 marraskuulta, jolloin opiskelijat valtasivat Vanhan ylioppilastalon. Kuva: Lehtikuva

Miten ammattiliittojen jäsenmaksuperintä on tullut työnantajien palkanlaskennan ja tilitysten osaksi?

Ja miksi juuri nyt eri työnantajaliitot haluavat neuvotella työehtosopimuksien pykäliin kirjatun sopimuksen uusiksi?

Onko kyseessä työnantajaleirin ideologian muutos ja periaatekysymys?

SAK:n historiaa tutkinut ja neliosaisen historiakirjasarjan kirjoittanut, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm tuntee jäsenmaksuperinnän synnyn taustat:

"Kysymys on osa hyvin monimutkaista ja sekavaa pakettia vuodelta 1968, jolloin tehtiin ensimmäinen tulopoliittinen ratkaisu, tupo."

Taustalla oli vuonna 1967 tehty devalvaatio, jolla parannettiin vientisektorin kilpailukykyä. Palkoissa ja pankkilainoissa oli indeksisidonnaisuus, ja valtiovalta pelkäsi inflaation ryöpsähtämistä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat palkankorotukset uusiksi pennikorotuksina, valtiovallan hätistämänä. Samalla sovittiin työttömyyskassojen maksukyvyn vahvistamisesta, vanhempien työntekijöiden eläkekertymän korotuksista sekä annettiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuille verovähennysoikeus.

Työnantajaosapuoli suositteli tuolloin ammattiliittoihin kuuluville työntekijöille ammattiliiton jäsenmaksun perimistä suoraan palkoista. Perintäluvan antaneiden maksut työnantajat tilittävät edelleen ammattiliitoille.

"Eräs syy, miksi työnantajat hyväksyivät tuolloin jäsenmaksuperinnän oli silloin tavoite, että mahdollisimman moni työntekijä liittyisi ammattiliittoihin."

Bergholmin mukaan ammattiyhdistysliike oli tuolloin vasta yhdistynyt. Kun liittoihin liittyisi mahdollisimman monia työntekijöitä, kommunistit jäisivät vähemmistöön.

Suurissa paperiteollisuuden tehtaissa jäsenmaksuperintä ei edes aiheuttanut muutosta palkkahallinnon rutiineihin: tehtaiden huoltokonttorit olivat jo aiemmin perineet ay-jäsenmaksuja ja tilittänyt ne liittoihin.

Aika muuttuu. Tänään kommunismin pelko on väistynyt.

Bergholmin mukaan työnantajat ovat katuneet jo pitkään tes-sopimuksiin ottamaansa jäsenmaksuperintää, mutta konfliktia työmarkkinoilla ei tähän mennessä ole haluttu synnyttää.

Ei ole sattumaa, että useampi työnantajaliitto on nostanut jäsenmaksuperinnästä luopumisen vaatimuslistalleen juuri tällä tes-kierroksella. Ammattiliitoissa epäillään asiassa Etelärannan EK:n vahvaa koordinaatiota.

Siitäkin huolimatta, että Elinkeinoelämän keskusliitto sääntömuutoksiaan myöten ei ole halunnut enää keskitettyjä sopimuksia.

Ay-liikkeelle jäsenmaksuperintä on Bergholmin sanoin "suomalaisen luottamukseen perustuvan työmarkkinasopimisen yksi kulmakivistä. Uhkaus lopettaa perintä koetaan hyökkäyksenä ay-liikettä ja järjestäytymistä vastaan."

Konflikti työmarkkinoilla on nyt myös eri ideologioiden yhteentörmäys.

Lue lisää:

Ammattiliittojen jäsenmaksuperinnästä nousi ideologinen sota

Aika muuttuu. Tänään kommunismin pelko on väistynyt.