Sääntökirja ja säpinää ruuasta

Katowicen ilmasto­kokouksessa lyödään viikonvaihteessa kansiin mystiseltä kuulostava sääntökirja. Maailman maiden hyväksymällä, joulumarkkinoille valmistuvalla bestsellerillä pitäisi pelastaa planeetta kuivumiselta ja ylikuumenemiselta.

Kolme vuotta sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpaneva sääntökirja kirittää maita tehostamaan ilmastotekojaan vertailukelpoisesti vuodesta 2020 eteenpäin. Nivaskan sivuilla seikkailevat ilmastorahoitus, toimien läpinäkyvyys, ilmaston­muutokseen sopeutuminen, markkinamekanismit, päästöjen vähentäminen ja vähennysten viisivuotisarvioinnit.

Säännöstössä ei ole tarkoituskaan luetteloida maiden tekemiä lupauksia, laskea hiilinieluja tai ottaa kantaa ruuantuotantoon. Maankäyttö­sektorin ilmastoteot leijuvat toistaiseksi ilmassa kuin nokihiukkanen matkalla Arktikselle.

Sen sijaan ilmastokokouksen sivutapahtumissa ruuasta ja metsistä on kohistu. Kymmeniätuhansia vaikuttajia yhdistävien ilmastokokousten tuiki tärkeää antia on tietojenvaihto myös muista kuin suoraan neuvottelun alla olevista kysymyksistä.

Uuden-Seelannin paviljongissa keskusteltiin alkuviikolla lammastalouden keinoista ehkäistä ilmastonmuutosta. Kuvia traktoreista ja metsistä vilisee siellä täällä.

Seminaarisaleissa on puhuttu ruokaturvasta ja mullistavista tavoista yhdistää ruuantuotannossa terveellisyys ympäristöhyötyihin. Pois lautasilta palmuöljyt, punaiset lihat ja tuhoisat tärkkelysmakeuttajat. Tilalle terveellisempiä ja pienemmillä tuotantopanoksilla menestyviä kasveja. Muutoksella voidaan aikaansaada mittavia ilmastohyötyjä.

YK:n ja EAT:n tilaisuudessa professori Johan Rockström Potsdam Institutesta arvioi, että puolet nykyisestä viljelystä on huonoa ilmaston ja terveyden kannalta. Maailmanlaajuisella yhteistyöllä ja suunnittelulla ruuantuotantoa voidaan lisätä 50 prosenttia vähentäen samalla hävikkiä ja ympäristöhaittoja.

Toivottavasti sääntökirja ja säpinä sivutapahtumissa innostavat maita paitsi leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään myös tekemään ilmastotekoja maa- ja metsätalouden puolella. Ovathan hiilen sidonta ja ruuan riittävyys sentään iso osa maailman pelastamista.