Lukijat: WWF voi itse innovoida käyttöä harvennusrisuille, jos niitä ei saa polttaa
WWF Suomen pääsihteeri on huolissaan metsien monimuotoisuudesta ja hiilinieluista.
Mihin nämä laitetaan? Ehdotuksia otetaan vastaan, lukijat rohkaisevat. Kuva: Kari SalonenWWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan suurimmat ristiriidat uudessa energia- ja ilmastostrategiassa koskevat monimuotoisuuden heikkenemistä ja metsien hiilinielujen pienenemistä.
Hän kutsuu hallituksen viime viikolla julkaisemaa energialinjausta biopolttoainestrategiaksi eikä niinkään ilmastostrategiaksi.
Lukijat kommentoivat aihetta tiiviisti Facebookissa.
"Tällainen Liisa ei lepää ennen kuin suomalaiset ovat takaisin puussa syömässä jalalla banaania. Tuolloin pusikoituminen voi tapahtua ja monimuotoisuus lisääntyy – tosin ei siellä pusikon juurella pimennossa", Anton Murola kommentoi.
"Kovasti pitäisi sähköistää liikennettä, lopettaa hiilen ja öljyn käyttö ja tilalle työnnetään tuotantomuotoja, jotka eivät toimi silloin kuin eniten tarvitaan ja koska säätövoimaa, esimerkiksi vesivoimaa, sähkö tulee pistorasiaan jostain Venäjältä."
"Ratkaisu on ero EU:sta! EU kohtelee jäsenmaita täysin eriarvoisesti", Timo Vihersaari painottaa.
"Esimerkiksi Saksa ja Puola saavat polttaa edelleen lähes vapaasti kivi- ja ruskohiiltä ja tupruttaa kasvihuonekaasuja sekä saasteita. Suomelle sen sijaan asetettiin erittäin tiukat päästövähennykset. Mehän emme edes aiheuta suuria päästöjä, koska meillä on hiilinielu, joka kompensoi päästöt."
Mihin biomassaa ylipäänsä voi sitten käyttäää, monet kysyivät.
"Kannattaisi tehdä sellainen askartelutyöpaja jossa itse kukin polttoa vastustava esittäisi mitä tuotetta tehtäisiin niistä puun jakeista joita nyt ei käytetä rakentamiseen tai selluna", Harri Kämäräinen miettii.
"Tai harvennusrisusta. Innovaatioitahan tässä kaivataan ja olisi kiva nähdä niitä."
"Erittäin suuri osa biotaloudesta on paremminkin kiertotaloutta, materiaalien parempaa hallintaa ja kierrätystä. Jatkuvan kasvun malli ei WWF tunnu kiusaavan, kun mitään realistista mallia ei, ei ja ei -linjan lisäksi eivät pysty tarjoamaan", Antti Arminen kirjoittaa.
"Maaseudun väki tuntee arjessaan joutuneensa sellaisen liekanarun päähän, jossa satraappi toisensa jälkeen kokee oikeudekseen tulla ilmoittamaan miten täällä pitäisi elää. Vastine on odotettavissa oleva, kun maakuntien peruselinkeinojen jalusta horjuu, ja omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvat karkaavan yhä etäämmälle."
"Täällä pitää energia tuottaa niillä tuotteilla mitä meillä on ja kasvaa se on kestävää kehitystä, liika suojelukin on pahasta, tietää vain öljy ja kivihiili riippuvuuden jatkumista", Jukka Honkanen korostaa.
Monet ymmärsivät kuitenkin Rohwederin huolta.
"Onhan se ylipäätään sääli että Suomen metsät myydään niin alhaisella jalostusasteella", Ulla Martikainen huomauttaa.
"Ja kohta niistä ei muuta saadakaan, kun sahapuuta ei enää saada avohakkuiden jäljiltä."
"Hakkuutasosta samaa mieltä. Nuo suunnitellut hakkuutasot eivät todellakaan ole ekologisesti kestäviä", Kerkko Pakarinen painottaa.
Lue lisää:
WWF: Suomi pakotettu lobbaamaan hiilinielujen puolittamiseksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
