Keskuspankkirahoitus on parasta elvytystä

lukijalta

Yhteiskunnan kehityksessä rahoitus on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Käytännössä vaihtoehtoja on vain kolme: erilaiset verot, lainat yksityisiltä rahoituslaitoksilta ja keskuspankkirahoitus. EU:ssa käytetään vain kahta ensimmäistä vaihtoehtoa.

Jostain syystä kolmas vaihtoehto vaiennetaan kuoliaaksi tai keskustelu ohjataan sivuraiteille. Tavoitteena on siirtää keskustelu biljoonaluokan asioista miljoonaluokan asioihin. Yhteiskunnan rahoituksessa asian ydin on rahavirtojen suunta. Käytännössä pankkilainat pumppaavat verorahaa korkojen muodossa rahoitusmarkkinoille, sen sijaan keskuspankkirahoituksessa raha virtaa yhteiskuntaan päin.

Keskuspankkirahoituksen avulla voidaan kehittää yhteiskunnan perusrakenteita ja kansallisomaisuutta. Sen sijaan pankkilainojen avulla koulutus, terveydenhoito, tieverkko, oikeusvaltio, jne. vähitellen näivettyvät. Pankkilainoista voi olla lyhytaikaista hyötyä vaikutusvaltaiselle vähemmistölle, mutta pidemmän päälle ne eivät ole kenenkään etu.

Poliitikoilla on tapana kysyä ”asiantuntijoiden” mielipidettä mm. tekniikkaan ja talouteen liittyvissä ongelmissa. Lääkäriliitolta kysytään tuleeko lääkärien koulutusta lisätä, taksiliitolta kysytään tuleeko taksilupia lisätä, rahoituslaitoksilta kysytään ohjeita laman nujertamiseen ja ketulle annetaan tehtäväksi kanalan turvajärjestelmän kehittäminen.

Näin saadaan seuraavanlaisia elvytyslääkkeitä: 1) Devalvoidaan euro, koska se nostaa laman aikana puoli-ilmaiseksi ostetun kiinteän omaisuuden ja osakkeiden hintoja. 2) Ostetaan pankeilta arvottomat luotot täyteen hintaan keskuspankin rahoilla, jotta pankkien omistajien osingoissa ei tarvitse tinkiä. 3) Poistetaan yritysten verot, jotta niiden ei tarvitse enää panostaa verojen kiertämiseen. 4) Lasketaan palkkoja, lyhennetään lomia ja heikennetään sosiaaliturvaa, jotta johdon bonuksia voidaan nostaa.

Luonnollisesti näillä vanhoilla lääkkeillä uusi noususuhdanne-lama-sykli saadaan taas liikkeelle ja rahat keinottelijoiden taskuun. Ikävä kyllä veronmaksajien ja palkansaajien kohdalla tulos ei ole yhtä hyvä.

Veronmaksajien ja palkansaajien kannalta paljon tehokkaampi talouden elvytystapa on valtioiden suora keskuspankkirahoitus. Siinä on monta etua verotukseen ja valtioiden pankkilainoihin verrattuna. Yritysten verotus heikentää yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä, sen sijaan keskuspankkirahoitus parantaa sitä kysynnän kasvun ja hallitun inflaation kautta. Lisäksi setelirahoitus on kaikille tasapuolinen, eikä kukaan voi sitä kiertää.

Keskuspankkirahoituksen merkittävin etu devalvaatioon verrattuna on, että sen luoman rahan avulla yhteiskunta voi kasvattaa kansallisomaisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan perusrakenteita. Sen sijaan devalvaatiossa yhteiskunta ei saa mitään. Keskuspankin raha saa talouselämän rattaat jälleen pyörimään kun sillä tuetaan investointeja, eikä työttömyyskorvauksia. Lisäksi valtioiden lainanottoa keskuspankilta on helppo valvoa, eikä ohjausvalta siirry veroparatiisien kasvottomille pankkiireille.

Luonnollisesti keskuspankkirahoitus ei täysin korvaa muita talouden tehostustoimia, mutta elvytyksessä se on huonoista vaihtoehdoista paras. Ratkaisun avaimet ovat käsissämme, mutta suurimmat esteet ovat asenteellisia. Esimerkiksi vuoden 1922 hyperinflaatio on vielä hyvin saksalaisten muistissa, mutta ongelman varsinainen syy lienee jo unohtunut. Tällöin Saksa ajettiin sekasortoon kohtuuttomien sotakorvausten takia.

Keskuspankkirahoituksen uusien pelisääntöjen luominen ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin normaalien verorahojen jako, koska keskuspankin luomassa rahassa ei ole mitään korvamerkkiä. Lähtökohta on väestön määrä ja rahan tarve, aivan kuten valtioiden budjettien teossa. Yksinkertaisin elvytysmenetelmä on korvata osa EU:n investointibudjetista keskuspankkirahan avulla ja ohjata valtioiden lainoitus keskuspankin tehtäväksi.

Antti Roine

Ulvila

Avaa artikkelin PDF