Oliko tänäkin vuonna vaalit? Kyllä, ja politiikan vuoteen 2021 mahtuu monta muutakin tapahtumaa – muistatko mitä?

Sanna Marinin hallituksen suosio on tuoreen kyselyn mukaan laskussa, mutta yhä poikkeuksellisen korkea. Kuva: Olivier Hoslet

Kaikki tämä tapahtui vuonna 2021.

Koronapandemia sulki keväällä lähes koko maan. Huhtikuulta kesäkuulle siirretyt kuntavaalit voitti selvästi kokoomus ja SDP oli kakkonen. Koko maassa eniten ääniä sai perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, mutta Helsingin pormestariksi tuli Juhana Vartiainen (kok.).

Hallitus natisi liitoksissaan pitkin vuotta. Kipukohtina olivat liikennepolttoaineiden verotus, turve, yksityismaiden lunastus, ilmastopolitiikka ja taloudenpito.

Vaikeinta hallituksessa pysyminen näytti olevan keskustalle ja vihreille, tiukimpina paikkoina huhtikuun yhdeksänpäiväiseksi venynyt puoliväliriihi ja syksyn budjettineuvottelut.

Suomi pyysi tammikuussa tarjouksia uusista hävittäjistä. Joulukuussa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi, että valituksi tuli 64 amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35 -hävittäjää.

Presidenttipörssiä johti alkuvuonna pääministeri Sanna Marin (sd.). Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ohitti kohta ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja nousi loppuvuonna ykköseksi.

Marin pysyi otsikoissa, sillä hän kutsui Kesärantaan juhlimaan kulttuuriväkeä ja juhli Helsingin yössä ilman virkapuhelintaan ja viestiä korona-altistumisestaan.

Aiemmin Marin sai vakuutella maksaneensa aamiaisensa itse, samoin sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) häänsä.

Keskustan kansanedustajat Hannu Hoskonen ja Tuomas Kettunen saivat ryhmältään varoituksen äänestettyään EU:n elpymispaketin hyväksymistä vastaan.

Entiseen pääministeriin, kansanedustaja Juha Sipilään (kesk.) käytiin käsiksi kadulla, ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo joutui pallolaajennukseen.

Eduskunta antoi kesällä potkut Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille ja hyväksyi sote-uudistuksen äänin 105–77. Välikysymyksiä sateli EU:n elpymispaketista sote-uudistukseen ja puoliväliriihen velttoudesta maahanmuuttoon.

Pääministeri Marin vaatii Venäjältä Aleksei Navalnyin vapauttamista, ja ulkoministeri Haavisto johti suomalaisten evakuointia Afganistanista.

EU-direktiivi kielsi kertakäyttöiset muovihaarukat ja -pillit, eduskunnan perustuslakivaliokunta salli koulujen juhlat kirkossa ja vihreiden puoluekokous kannatti kannabiksen myynnin laillistamista.

Pastori Kari Kuula rinnasti Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissaan eläintuotannon paholaisen tekoihin.

Ministerivaihdoksiakin nähtiin. Alkuvuonna kansanedustaja Jussi Saramo (vas.) tuurasi opetusministeri Li Anderssonia ja syksyllä Emma Kari (vihr.) ympäristöministeri Krista Mikkosta, joka siirtyi sisäministeriksi Maria Ohisalon jäätyä äitiyslomalle.

Valtiovarainministerin salkusta luopuneen Matti Vanhasen (kesk.) tilalle tuli Annika Saarikko, jonka tiede- ja kulttuuriministerin salkun sai Antti Kurvinen.

Eduskuntaryhmän johtoon nousi Juha Pylväs, jonka puheita poliisi joutui selvittämään, mutta ei aloittanut esitutkintaa.

Anna-Maja Henriksson jatkaa RKP:n johdossa ja Sari Essayah KD:n. Riikka Purra (ps.) valittiin paikastaan luopuneen Halla-ahon seuraajaksi, ja Ohisaloa tuuraa puheenjohtajana Iiris Suomela.

Loppuvuonna kerrottiin kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.), kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen (kesk.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) odottavan lasta.

Valtakunta alkoi myös virittäytyä aluevaaleihin, joita ei siirretä, vaan toimitetaan 23. tammikuuta.