Suomalaiset haluavat kotimaisenruuantuotannon säilyvän
Kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa ja haluavat turvata sen tuotannon tulevaisuuden. Maataloustukia pidetään välttämättöminä viljelijän toimeentulon turvaamiseksi. Näin osoittavat perjantaina julkistetut tulokset.
Ajatuspaja e2:n, Maaseudun Sivistysliiton ja MTK:n tutkimus kertoo suomalaisten ruoka- ja maatalousnäkemyksistä. Taloustutkimuksen kirjekyselyyn vastasi syyskuussa 3 900 suomalaista.
Kotimaisen tuotannon merkitystä testattiin myös käänteisellä väittämällä: Suomessa ei pitäisi tuottaa ruokaa, koska maa sijaitsee niin pohjoisessa. Samaa mieltä oli vain kolme ja eri mieltä 77 prosenttia vastaajista.
Kotimainen ruoka on vastaajien mielestä turvallisempaa kuin EU:n ulkopuolelta tuleva ruoka. Tätä mieltä on kolme neljästä.
Epäily suomalaisen ruuan turvallisuutta kohtaan on hyvin vähäistä kaikissa ammatti- ja tuloryhmissä.
Puoluekartalla se on vahvinta vihreiden joukossa. Siellä joka kymmenes arvioi, ettei suomalainen ruoka ole EU:n ulkopuolista turvallisempaa.
Vaikka kotimaisuutta arvostetaan, 30 prosenttia vastaajista kertoo valitsevansa kaupan ruokahyllyltä edullisimmat tuotteet alkuperämaasta riippumatta. 44 prosenttia ei tätä väittämää allekirjoita – heille alkuperällä on käytännön valintatilanteessa väliä.
Käytettävissä olevan rahan määrä vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Pienituloisimmat, nuoret ja opiskelijat valitsevat useimmin halvinta.
Myös puoluekanta selittää näkemyseroja. Vasemmistoliiton kannattajista neljä kymmenestä ja SDP:n kannattajista kolmannes valitsee edullisinta alkuperämaasta riippumatta. Keskustan kannattajista näin arvioi tekevänsä alle viidennes.
Lähes kolme neljästä haluaisi, että ruuan alkuperämaa näkyy myös ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokailussa.
Niukka enemmistö arvioi, että Suomessa maatalouden ympäristönormit ja eläinten hyvinvointiin liittyvät säädökset ovat tiukemmat kuin EU-maissa keskimäärin.
Isolle osalle vastaajista tämä kysymys oli kuitenkin visainen. ”Ei samaa eikä eri mieltä” -vastauksia tuli poikkeuksellisen paljon.
Sama näkyy kysyttäessä lääkkeiden ja hormonien käytön valvonnasta. 53 prosenttia vastaajista arvioi, että käytäntö on EU:ssa muuta maailmaa tiukempi, mutta 42 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Tutkimus paljastaa monenlaisia näkemyseroja eri kansalaisryhmien välillä. Erityisesti erottuvat nuoret ja opiskelijat: he painottavat muita harvemmin kotimaisuutta, ympäristöasioita ja eläinsuojelua.
Johtaja Karina Jutila Ajatuspaja e2:stä pitää nuorten vastauksia hiukan yllättävinä.
Hänen mukaansa nuorten pienituloisuus selittää sitä, että kotimaisuuden sijaan ruokaostoksilla painotetaan halpaa hintaa. Eettisiä ja ympäristökantoja se ei kuitenkaan selitä.
Kun vastaajista 60 prosenttia haluaisi eläinkuljetukset koko EU:n alueella nykyistä tiukempaan valvontaan, 18–24-vuotiaista tätä mieltä on vain 43 prosenttia ja opiskelijoista 45 prosenttia.
60 prosenttia kaikista vastaajista on sitä mieltä, että ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehtona koko EU-alueella. 18–24-vuotiaista tätä mieltä on vain 48 prosenttia.
Nuoret eivät siis ole tämän tutkimuksen perusteella ympäristöajattelun edelläkävijöitä, tutkimusraportissa todetaan.
Ympäristöpainotus on keskimääräistä vahvempi toimihenkilöiden, johtavassa asemassa olevien, korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten joukossa.
SATU LEHTONEN
Koko tutkimusraportti MTK:n
sivuilla osoitteessa www.mtk.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
