MTK: Susivahingot tuplaantuneet, kesän aikana hyökkäyksiä tiloille yli 50 — ”Kannanhoidollinen metsästys on saatava ehdottomasti käyntiin ensi talvena”
Kannanhoidollisen metsästyksen ohella MTK vaatii toimivaa järjestelyä myös vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden nopeaan poistamiseen.
Valitusprosessit estivät suden kannanhoidollisen metsästyksen viime talvena. Kuvan susi on taltioitu Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Paula LiesmäkiKulunut kesä on ollut poikkeuksellisen synkkä susialueiden lammastiloilla, kuvailee Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK.
Kesän aikana susien hyökkäyksiä tiloille on tähän mennessä ollut jo yli 50. Määrä on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
Suden raatelemiksi on tänä vuonna joutunut jo yli 250 lammasta.
MTK vaatii tiedotteessaan hallitukselta yleistä muutosta petopolitiikkaan sekä toimivampaa järjestelyä vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden nopeaan poistamiseen.
Kannanhoidollisen metsästyksen puuttuessa suden ihmisarkuus on MTK:n mukaan vuosi vuodelta heikentynyt.
Tuorein esimerkki on viikon takaa Tohmajärveltä. Siellä susi tunkeutui navettaan sisälle ja raateli vasikan.
”Mitä pitää Suomessa tapahtua, ennen kuin tämä kehityssuunta muutetaan? Kannanhoidollinen metsästys on saatava ehdottomasti käyntiin ensi talvena”, MTK:n riista-asiantuntija, kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo tiedotteessa.
Kannanhoidollisen metsästyksen ohella MTK vaatii sääntelyn muuttamista vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden poistamiseksi.
Nykyinen vahinkoperusteisten poikkeuslupien toimintamalli on keskusliiton mukaan hallinnollisesti jäykkä ja toteutukseltaan hidas.
Karkottamistoimenpiteiden vaade ennen poistamiseen oikeuttavan luvan myöntämistä sitoo MTK:n mielestä liikaa resursseja niin riistahallinnolta, yrittäjiltä kuin metsästäjiltäkin.
MTK haluaa tarkennuksen myös omaisuuden suojauksen tulkintaan. Laitumella kotieläimen kimppuun käyvä susi tulee voida poistaa välittömästi varoituslaukauksen jälkeen Ruotsin mallin mukaisesti ilman jälkiseuraamuksia.
MTK edellyttää myös Suomen hallitukselta nopeasti uutta linjausta petopolitiikan tavoitteisiin. Keskeiseksi tavoitteeksi tulee keskusliiton mukaan ottaa suden ja karhun siirto EU:n luontodirektiivin liitteestä neljä liitteeseen viisi.
Liitteessä neljä olevat lajit ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.
Suomen poronhoitoalueella sekä ainakin Virossa, Puolassa ja Latviassa susi on jo nyt luontodirektiivin liitteessä viisi.
”Liitemuutos ei vaarantaisi petoeläintemme suojelua, päinvastoin. Suurpetojen hyväksyttävyys kasvaa, jos hallinnon toiminta koetaan oikeudenmukaisiksi ja paikalliset ihmiset voivat vaikuttaa nykyistä enemmän omaan ympäristöönsä”, kenttäjohtaja Leskinen huomauttaa tiedotteessa.
Lue lisää:
Keskipohjanmaa: Kannuksen susi on kaadettu – kaato tapahtui lupa-ajan viimeisenä päivänä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



