Tulvan torjuntaan vähän keinoja
Tulva aiheutti satovahinkoja Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen alueella noin 30 000 hehtaarilla. Kolme viikkoa sitten Siikalatvan Pasonperän tiellä näytti tältä. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Poikkeukselliset tulvat Pohjois-Pohjanmaan Siikajokivarressa ovat panneet viranomaiset etsimään uusia keinoja tulvan torjuntaan. Elykeskuksen, kuntien ja pelastusviranomaisten sekä altaan säännöstelijän edustajat tapaavat pahimmalla tulvapaikalla Mankilan kylässä ensi viikolla.
Asukkaille järjestetään kuulemistilaisuuksia syksyn aikana.
Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen vesistöyksikön päällikkö Timo Yrjänä sanoo, että paras keino tulvatuhojen torjuntaan olisi tietysti säännöstelyn muuttaminen – jos siitä on apua saatavissa. Tästä on vasta arvioita, ja ne eivät ole kovin lupaavia.
Toinen nopea keino on tiedottamisen parantaminen.
Jos päädytään siihen, että Uljuan allasta olisi laajennettava tai vesiä olisi pidätettävä metsäalueille, kuten on esitetty, niiden toimien toteuttamiseen kuluu aikaa paljon enemmän, useita vuosia.
”Ensin pitää pohtia, onko edes realistista lähteä ajamaan vesistön käytön muuttamista näillä keinoilla”, Yrjänä sanoo.
Elykeskuksen tarkoitus on hakea alustavaa suunnittelurahaa tulvasuojelun kehittämiseen, kun ministeriön kanssa käydään tuloneuvotteluja syksyllä. Aluksi tarvitaan noin 100 000 euron summa.
Toiveet rahan saamiseen ovat hyvät, sillä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) kehotti viranomaisia käynnistämään selvitystyön uusien keinojen löytämiseksi.
”Ilmasto muuttuu, ja ääri-ilmiöt tulevat yhä yleisemmiksi. Niihin pitää varautua”, ministeri totesi vieraillessaan tulvapaikalla vajaat kaksi viikkoa sitten.
Maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemi arvioi, että satovahinkokorvaukset ja tuet muodostavat ehkä tyydyttävän korvauksen monille tulvista kärsineille tiloille.
”Näin varsinkin niillä tiloilla, jotka olivat aikoneet myydä sadon markkinoille. Sen sijaan ne, jotka olivat aikoneet käyttää nurmen ja viljan oman karjan rehuksi, ovat suuremmassa pulassa.”
Rehua ei ole saatavilla ainakaan lähialueilla, kun naapurinkin sato on kärsinyt vahinkoja. Markkinoilla rehun hinta luultavasti nousee, jos tarjonta on vähäistä ja kysyntä kasvaa.
Kustannusten nousu yhdessä ennestään heikon kannattavuuden kanssa saattaa viedä joitakin tiloja pahoihin vaikeuksiin, Lehtiniemi uskoo.
Kaikkiaan satovahinkoja on Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen alueella noin 30 000 hehtaarilla, Lehtiniemi kertoo. Tarkemmat luvut selviävät vasta loppuvuodesta, kun vahinkoilmoitusten ja korvaushakemusten määräajat umpeutuvat.
Lehtiniemi sanoo, että koko maassa satovahingoista haetaan korvauksia ehkä 50 000 hehtaarilta. Silloin korvauksiin tarvittaisiin rahaa karkeasti arvioiden 30 miljoonaa euroa.
”Jo nyt voi sanoa, että ministeriön tähän varaama 10 miljoonaa euroa ei riitä. Lisää rahaa tarvitaan.”
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
