Keskiviikkona Haapakoskella nostettiin 30 metrin pätkä yhteensä 180 metrin pituisesta ohjausaidasta. Aita käännetään niin, etteivät merelle päin vaeltavat kalat ajaudu turbiiniin. Kuva: Pekka Fali
Iijoella rakennetaan nyt reittiä lohikalojen alasvaellusta varten – toistaiseksi matka merelle tökkää voimalaitoksiin
Haapakosken voimalaitokselle asennettava smolttien ohjausaita on vasta alku, mutta ainut laatuaan Suomessa.
Vain ani harva lohikalan poikanen selviäisi voimalaitosten turbiinien läpi hengissä, Luonnonvarakeskuksen tutkija Riina Huusko kertoo. Kuva: Pekka FaliIijoen Haapakosken voimalaitoksella Oulun Yli-Iissä asennetaan parhaillaan ohjausaitaa, joka ohjaa lohen- ja taimenenpoikasten eli smolttien vaellusta turbiinin ohi kohti merta.
Alasvaellusrakenne on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen toimivuutta testataan tulevina vuosina.
Jos ohjausaita osoittautuu toimivaksi, niitä voidaan rakentaa muihinkin Iijoen voimalaitoksiin sekä muihin suuriin, padottuihin lohijokiin.
Katera Steelin valmistama kelluva teräksinen aita on 180 metriä pitkä ja ulottuu 1,2–3 metrin syvyyteen. Sen on tarkoitus ohjata smoltit kohti entistä tukinuittoaukkoa, joka nyt on ummessa.
Vielä muutamaan vuoteen kaloille ei siis ole väylää voimalaitospadon ohi, mutta väylän suunnittelu aloitetaan tänä syksynä, projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo.
Smolttien alasvaellus on Laakkosen mukaan teema, joka on jäänyt vaelluskala-asioissa liian vähälle huomiolle.
”On hienoa, että meillä on kärkihankerahoituksen turvin mahdollisuus edistää asiaa täällä Iijoella. Tästä alkaa uusi vaihe lohikalatutkimuksessa ja lohikalakantojen palauttamisessa rakennettuihin jokiin Suomessa.”
Haapakosken ohjausaidan rakentaminen on osa Iijoen vaelluskalakärkihanketta, johon edellinen hallitus myönsi tuntuvan rahoituksen.
Hankkeen kallein osuus on Raasakan kalatien rakentaminen. Sen kustannusarvio on noussut ja rakentaminen viivästynyt.
Iijoen pääuomassa on viisi voimalaitosta. Raasakka on niistä lähinnä merta ja Haapakoski ylimpänä.
Lohikalojen alasvaelluksen turvaaminen on tärkeää rakennetuilla jokialueilla.
Useat tutkimukset osoittavat, että smolttien vaellus hidastuu ja osin pysähtyy voimalaitoksilla. Silloin ne ovat alttiita predaatiolle eli petojen saalistukselle, Luonnonvarakeskuksen tutkija Riina Huusko toteaa.
Lisäksi osa smolteista vammautuu tai kuolee uidessaan turbiinien läpi.
Huusko kertoo, että aiemmassa tutkimuksessa vain yksi kala, noin viisi prosenttia tutkituista kaloista, selvisi viiden voimalaitoksen läpi merelle asti.
Ensi vaiheessa on tärkeää saada ohjausaita toimimaan toivotulla tavalla. Luonnonvarakeskus tutkii aidan toimivuutta vuosina 2020 ja 2021.
”Tutkimuksessa smoltit merkataan ja päästetään virtaan seitsemän kilometrin päästä Haapakosken yläpuolelta ja seurataan, miten ne käyttäytyvät joessa eri virtaamien aikana”, Huusko selittää.
Ohjausaidan kulmaa on mahdollista muokata tarpeen mukaan.
Kunnianhimoinen tavoite on, että kaikilla Iijoen padoilla olisi väylä vaelluskaloja varten vuoteen 2030 mennessä.
Laakkosen mukaan asiassa voitaisiin edetä alasvaellusrakenteet edellä, mikäli Raasakan kalatie ja ylisiirrot saadaan toimimaan. Nykyisin velvoiteistutuksia tehdään Raasakan alapuolelta ja jokisuulta.
Huuskon mukaan kalat leimautuvat sitä paremmin jokeen, mitä ylempää ne istutetaan.
Patojen yläpuolisilla alueilla on lohikaloille suotuisia kutupaikkoja, johon ne pyrkivät merivaelluksen jälkeen palaamaan lisääntyminen mielessään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
