Muuttaja äänestää helpoiten maahanmuuttajaa
Vaasalainen Seida Sohrabi, 21, ja helsinkiläinen Aleksej Fedotov, 19, uskovat läpimenoonsa lokakuun kuntavaaleissa. Sohrabi on taustaltaan kurdi ja Fedotov valkovenäläinen. He ovat asuneet Suomessa lapsesta asti.
”Maahanmuuttajat on profiloitu Suomessa tiettyyn laatikkoon. Haluan kannustaa myös muita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Minulla on pitkä kokemus suomalaisesta järjestötyöstä”, Fedotov sanoo.
Puolueet ovat viime vaaleissa kiinnostuneet kasvavasta joukosta maahanmuuttajataustaisia äänestäjiä.
Muita kuin Suomen kansalliskieliä puhuvien määrä on kasvanut Suomessa 25 000:stä lähes 250 000:een 20 viime vuoden aikana.
”Maahanmuuttaja äänestää helpoiten maahanmuuttajaa. Puolueet haluavat ehdolle enemmän maahanmuuttajia niin, että yleinen äänestysprosentti saataisiin ylös”, pääkaupunkiseudun monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:n toiminnanjohtaja Riitta Salin sanoo.
Sohrabi on ehdolla kuntavaaleissa kokoomuksen listoilta. Hän haluaisi olla valtuutettuna turvaamassa ilmaista koulutusta. Myös ilmastonmuutos huolestuttaa.
Maahanmuuttoon Sohrabilla on selkeä kanta.
”On tärkeää, miten maahanmuuttajat sijoitetaan eri puolille. Jos samalle alueelle otetaan samaa etnistä taustaa olevia, niin sopeutuminen on vaikeampaa. Haluan tuoda kampanjassani maahanmuuttajia hyvällä tavalla esille. Meistä on moneksi, mutta usein meitä katsotaan väärällä silmällä.”
Äänestysprosentti maahanmuuttajien keskuudessa on vain 20. Sohrabin mukaan maahanmuuttajat eivät äänestä, koska he eivät usein ole tietoisia äänioikeudestaan. Myöskään kiinnostus suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole suurta.
Aleksej Fedotov huomauttaa, että maahantulijoiden ajasta suuri osa menee perustoimeentulon hankkimiseen, minkä vuoksi aikaa ei jää yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Oikeusministeriön erikoissuunnittelijan Niklas Wilhelmsson on Fedotovin ja Sohrabin kanssa samaa mieltä.
”Monen maahanmuuttajan osalta heikko työnsaanti ja sosiaalinen asema heijastuvat yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Silloin on tärkeämpää, mistä saa ruoan pöytään. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia vaan myös suomalaisia.”
Wilhelmssonin mukaan Suomeen muutetaan usein maista, joissa ei ole demokratiaa ja poliittinen osallistuminen voi olla sanktioitua. Se heijastuu toimimiseen uudessa kotimaassa.
”Puolueet ovat Suomessa avainasemassa. Ne ovat vasta vähän aikaa tehneet mitään maahanmuuttajaehdokkaiden hyväksi. Usein ehdokkaat ovat kokeneet, etteivät he ole saaneet riittävästi näkyvyyttä. Tämä vaatii puolueilta panostuksia”, Wilhelmsson sanoo.
MT–STT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
