Uusi terveydenhoitolaki karsi rajusti ambulanssiyrittäjiä
Uusi terveydenhuoltolaki on pakottanut suurimman osan ambulanssiyrittäjistä luopumaan ammatistaan.
Syynä on se, että lain mukaan kuntien järjestämisvastuulla oleva sairaankuljetus siirtyi lain myötä sairaanhoitopiireille. Ne ottivat kuljetuksia itselleen, jolloin yrittäjät jäivät ilman työtä.
Alan etujärjestössä, Suomen Sairaankuljetusliitossa SSK:ssa oli vuonna 2011 yli 200 jäsentä, mutta nyt enää 50–60.
”Monessa sellaisessa kunnassa, missä viime joulukuussa oli oma ambulanssi, ei ole enää”, SSK:n puheenjohtaja Tero Vainio sanoo.
Lopettaneista 150:stä osan työpaikka on siirtynyt julkiselle puolelle, osa jäänyt eläkkeelle ja osa vaihtanut alaa, esimerkiksi taksinkuljettajaksi. Yksityiset ovat tuottaneet Suomessa suurimman osan kuntien sairaankuljetuspalveluista.
Potilaiden kannalta lainmuutos toi sekä hyvää että huonoa.
Hyvää on Vainion mukaan hoitokäytäntöjen yhdenmukaistuminen, huonoa taas kustannusten nousu ja haja-asutusalueiden potilaiden turvallisuuden heikkeneminen.
”Tavoiteaika ensihoidon saapumiselle on kahdeksan minuuttia, mutta syrjäisemmillä alueilla se ei toteudu millään.”
Ambulanssi lähtee yhä useammin liikkeelle sairaalan pihasta, kun ennen hälytysvalmiudessa oli kunnassa toimiva sairaankuljetusyrittäjä.
Terveydenhoitolaki astui voimaan tämän vuoden alussa, mutta sitä on voitu soveltaa jo kaksi vuotta.
Monissa sairaanhoitopiireissä eletään edelleen siirtymäaikaa ja mennään sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen ja yrittäjien monituottajamallilla ainakin tämä ja ensi vuosi.
Etelä-Pohjanmaalla kaikki ensihoitoyksiköt siirtyivät sairaanhoitopiirille ja Pohjois-Pohjanmaalla kuljetukset hoidetaan pelastuslaitosten ja yksityisten kesken.
Vainion mukaan yksityisiä on jäänyt myös Keski-Suomeen, Kymenlaaksoon, Pirkanmaalle, Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Etelä-Savoon ja Lappiin.
Keski-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri Kiuru ottaa hoitaakseen pääosan alueen sairaankuljetuksista. Se tarkoittaa, että viisi ambulanssiyrittäjää luopuu työstään ja kalustostaan.
Kolmessa kaukaisimmassa kunnassa päätettiin jatkaa yrittäjälinjalla, mutta ensi vuonna kuljetukset kilpailutetaan.
Reisjärveltä on matkaa keskussairaalaan Kokkolaan 115, Perhosta 100 ja Kannuksesta 40 kilometriä.
Kiurun pienissä ja etäisissä kunnissa on pelätty palveluiden puolesta: jos oman alueen ambulanssi on työtehtävässä naapurissa, voi potilas joutua odottamaan kauempaa tulevaa autoa kauankin.
Sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Hannu Pajunpään mukaan uusi käytäntö ei heikennä potilasturvallisuutta, vaan parantaa kuntien tasa-arvoa virka-ajan ulkopuolisen ensihoidon saatavuudessa.
Aiemmin välitön lähtövalmius on toteutunut vain Kokkolassa, jatkossa myös Vetelissä ja Toholammilla.
”Alueemme ambulanssien kokonaismäärä kasvaa yhdellä. Lähtökohta on, ettei muutoksia tule ainakaan huonompaan suuntaan. Mutta olen itse syrjäkylältä syntyisin ja tiedän, ettei ambulanssi tule sinne viidessä minuutissa. Se on elämän realiteetti”, Pajunpää sanoo.
Säädösten mukaan palvelutarve jaetaan viiteen riskiluokkaan, jotka määritellään ensihoitoa vaativien tapausten, asukasmäärän ja tiestön mukaan. Korkeinta riskiluokkaa ovat kaupunkien keskustat, kuten Kokkola ja Kannus, ja matalinta harvan asutuksen ja vähäisten tehtävämäärien seudut.
Arvostelijoiden mukaan riskialuekartoitus ei ota huomioon maantiedettä, tiestöä eikä etäisyyttä hoitolaitoksista. Syrjäinen kunta on ensihoidon kannalta ”epäkiinnostavaa” aluetta.
SSK pelkää, että alhaisen riskin eli kaupunkien reuna-alueiden, pienten kuntien ja maaseudun palvelut huononevat.
Kustannusten takia ensivastetoimintaa on lisätty, mutta sitä tekevillä tahoilla on omat ydintehtävänsä muualla, Vainio huomauttaa.
Eräs MT:n haastattelemista yrittäjistä pelkää myös, että kun auttajien potilas- ja paikallistuntemus ohenee, kuntalaisten turvattomuuden tunne kasvaa ja muuttoliike maalta kiihtyy.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
