HS:n ennakkotapaus aiheutti linjanmuutoksen: hallitus aikoo muuttaa työnantajan maksamat oikeudenkäyntikulut verovapaiksi

Korkein hallinto-oikeus katsoi perusteluissaan yksiselitteisesti, että työntekijä sai palkaksi katsottavan edun, kun työnantaja maksoi asianajajakulut hänen puolestaan. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

Hallitus aikoo muuttaa työnantajan maksamat työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaiksi, jos työntekijän teko tai laiminlyönti on tapahtunut osana työtehtäviä. Tarkoituksena on, että lakia voidaan soveltaa vuoden 2026 verotuksesta alkaen, kerrotaan valtiovarainministeriöstä (VM) STT:lle.

Lakimuutoksen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös viime vuoden joulukuulta. KHO päätti, että Helsingin Sanomien toimittaja joutuu maksamaan verot asianajajapalkkioista, jotka lehti on maksanut hänen puolestaan Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä.

KHO katsoi perusteluissaan yksiselitteisesti, että työntekijä sai palkaksi katsottavan edun, kun työnantaja maksoi asianajajakulut hänen puolestaan. Verotettava summa on tuntuva. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Media Finland on kertonut korvaavansa myös veroista aiheutuvat kulut toimittajalle.

KHO:n ratkaisu muutti siihen asti voimassa olleen Verohallinnon ohjeistuksen mukaisen tulkinnan, jossa merkitystä oli muun muassa sillä, onko syytettynä ollut työntekijä todettu syyttömäksi. Enää sillä ei ole merkitystä.

Lakimuutosta ovat vaatineet työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, Keskuskauppakamari ja Suomen Asianajajaliitto, koska ne katsovat KHO:n päätöksen olevan kohtuuton.

Verohallinto ei ole vielä muokannut ohjeistustaan tämän hetkisen oikeuskäytännön mukaiseksi, mikä herätti joissakin STT:n haastattelemissa asiantuntijoissa ihmetystä. Syynä on se, että Verohallinto on jäänyt odottamaan uutta lainsäädäntöä.

”Tässä asiaan liittyy monenlaisia tilanteita. Lainsäätäjän on varmasti vaikeaa miettiä, mihin vetää rajan, missä tilanteissa voidaan korvata verovapaasti ja missä tilanteissa ei voida”, arvioi johtava veroasiantuntija Tero Määttä Verohallinnosta STT:lle.

Työntekijä voi esimerkiksi työtehtäviä tehdessään pyrkiä toimimaan lain mukaan ja silti joutua syytteeseen tai hän voi tehdä työtehtävän tietoisesti vastoin lakia joko omasta aloitteestaan tai jopa työnantajan määräyksestä, Määttä kertoo esimerkkejä.

Myös Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala arvioi, että VM:n lainvalmistelijat joutuvat pohtimaan rajauksia siihen, mikä milloinkin on osa työtehtäviä.

”Esimerkiksi, jos pörssiyhtiön sisäpiirissä oleva talousjohtaja menee käyttämään sisäpiiritietoa tavalla, jonka seurauksena häntä vastaan nostetaan syyte, ei voi sanoa, että teko olisi tapahtunut osana työtehtävien suorittamista”, Viitala sanoo.

Muutos ei näytä kovin isolta, mutta edellytyksiä joudutaan hänen nähdäkseen harkitsemaan useista näkökulmista.

Suomen Asianajajaliiton mielestä KHO:n päätös saattaa olla omiaan heikentämään työntekijöiden oikeusturvaa, koska työnantajan korvattavaksi tulevien kulujen määrä käytännössä päätöksen takia nousee työntekijän ansiotuloveron määrällä. Se on ehdottanut, että tuloverolakiin lisätään uusi pykälä, joka takaa verovapauden työnantajan kustantamille oikeudellisille kuluille silloin, kun kyseessä on työtehtävien suorittamiseen liittyvä rikosasia ja työntekijä on noudattanut tehtävässään tavanomaista huolellisuutta.

”Jää nähtäväksi, miten valtiovarainministeriö lakialoitteemme sanamuotoon suhtautuu. Tiedostamme, että lakimuutoksen asianmukaisessa kohdentamisessa täytyy olla huolellinen”, sanoo Asianajajaliiton vero-oikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Samu Lassila.

Lassila painottaa, että toimittajat eivät ole ainoita, jotka voivat joutua rikos- tai vahingonkorvausasian vastaajaksi työtehtävissä, vaikka olisivat noudattaneet huolellisesti työnantajan ohjeistusta. Samantyyppisiä tilanteita voi tulla melkeinpä millä vain aloilla.

Esimerkiksi hoitoalalla lääkäri voi joutua syytteeseen vammantuottamuksesta hoitovirheen seurauksena ja vaikkei joutuisikaan, jo esitutkinta voi aiheuttaa kuluja. Jakeluauton kuljettaja voi joutua kuolemantuottamuksesta syytteeseen onnettomuuden seurauksena tai raakkujoen yli ajaneen metsäkoneen kuljettaja ympäristörikoksesta, vaikka tämä olisi toiminut alueelle laaditun hakkuusuunnitelman mukaan.

”Ei yhteiskunta tosin voi menetellä sitenkään, että yhtäältä sanotaan, että jokin asia on rikoksena rangaistavaa toimintaa ja toisaalta säätää niin, että työnantaja voisi sitten kuitenkin korvata rajoituksetta verovapaasti kuluja eli antaa ikään kuin verotukea samaan toimintaan toista kautta”, Lassila pohtii.

Siksi lakialoitteessa on hänen mukaansa ehdotettu, että verovapaus rajataan vain sellaiseen menettelyyn, jonka voidaan objektiivisesti katsoa täyttävän riittävän huolellisen menettelyn kriteerin.

Puolustuksen rakentaminen yhdessä työntekijän kanssa voi Lassilan mukaan pienentää myös työnantajan riskiä saada esimerkiksi yhteisösakko tai muita oikeudellisia seuraamuksia joissakin asioissa.