Asiantuntijalta: Julkisen talouden sopeutus vaatii laajempaa vaikutusarviointia
Julkisen talouden tasapainottamisessa on arvioitava euromääräisten vaikutusten lisäksi sitä, miten päätökset vaikuttavat Suomen huoltovarmuuteen, kriisinkestävyyteen ja yhteiskunnalliseen eheyteen, kirjoittavat Jukka Ihanus ja Bate Ismail Elintarviketeollisuusliitosta. ”Kotimainen ruokaketju on hyvä esimerkki alasta, jossa sopeutustoimien vaikutukset voivat ulottua valtiontaloutta pidemmälle.”
Kotimaiseen ruokaketjuun kohdistuvilla sopeutustoimilla voisi olla vaikutuksia valtiontaloutta laajemmalle, kirjoittajat toteavat. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenLue artikkelin tiivistelmä- Jukka Ihanus ja Bate Ismail kirjoittavat, että julkisen talouden sopeutuksessa pitäisi arvioida euromääräisten vaikutusten lisäksi vaikutuksia huoltovarmuuteen, kriisinkestävyyteen ja yhteiskunnalliseen eheyteen.
- Kirjoittajien mukaan finanssipoliittisen kertoimen rinnalle tarvitaan resilienssikerroin arvioimaan, miten sopeutustoimet vaikuttavat yhteiskunnan kykyyn kestää kriisejä ja turvata välttämättömät toiminnot.
- Artikkelissa nostetaan esimerkiksi ruokaketju, johon voivat vaikuttaa ruoan arvonlisäveron kiristys, maataloustukien leikkaukset ja pienituloisten kulutusmahdollisuuksia heikentävät toimet.
- Elintarviketeollisuusliiton tilaaman kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista maksaisi kotimaisesta ruoasta enemmän, jos maataloustukia leikattaisiin, runsas 20 prosenttia ei maksaisi enempää ja kolmannes ei ota kantaa.
Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että julkista taloutta on vahvistettava merkittävästi tulevina vuosina. Keskustelua käydään erityisesti siitä, miten julkisen talouden sopeuttaminen vaikuttaa talouskasvuun. Suomen talouskasvu on ollut viime vuodet heikkoa, eikä sitä haluta heikentää tarpeettomasti.
Taloustieteessä tätä ilmiötä kuvataan finanssipolitiikan kertoimella. Se mittaa, kuinka paljon bruttokansantuote muuttuu julkisten menojen tai verotulojen muuttuessa lyhyellä aikavälillä. Yhden euron menoleikkaus tai veronkorotus voi johtaa talouden supistumiseen saman verran, vähemmän tai jopa enemmän riippuen muutoksen kohteesta.
Tulevan vaalikauden sopeuttamistoimien onnistuminen ei ole yksin hallituksen ja eduskunnan käsissä, vaan siihen vaikuttaa valittujen keinojen lisäksi, miten vahvaa on maailmanlaajuinen ja kotimainen suhdannetilanne, viennin, euron arvon ja korkojen kehitys. Tämänhetkiset ja tulevat geopoliittiset epävarmuudet vaikuttavat näihin kaikkiin. Seurauksiin vaikuttavat myös kotitalouksien ja yritysten käyttäytyminen. Jokaisella päätöksellä on siten dynaamisia vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan.
Kaikki säästöt eivät ole yhteiskunnan kannalta samanarvoisia.
Kotimainen ruokaketju on hyvä esimerkki alasta, jossa sopeutustoimien vaikutukset voivat ulottua valtiontaloutta pidemmälle.
Julkisen talouden tasapainottamisessa on arvioitava euromääräisten vaikutusten lisäksi sitä, miten päätökset vaikuttavat Suomen huoltovarmuuteen, kriisinkestävyyteen ja yhteiskunnalliseen eheyteen.
Finanssipoliittisen kertoimen rinnalle tarvitaan päätöksenteon resilienssikerroin: arvio siitä, miten sopeutustoimi vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn kestää kriisejä, turvata välttämättömät toiminnot ja säilyttää kansalaisten luottamus päätöksentekoon.
Korona-aika osoitti, kuinka vaikeaa päätöksenteossa on arvioida toimien pitkäaikaisia ja hallinnonalojen rajat ylittäviä vaikutuksia. Rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa painottuivat ymmärrettävästi terveydenhuollon kantokyky ja väestön terveys. Myöhemmin on kuitenkin nähty, että vaikutukset yrityksiin, oppimiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin olivat laajoja.
Kotimainen ruokaketju on hyvä esimerkki alasta, jossa sopeutustoimien vaikutukset voivat ulottua valtiontaloutta pidemmälle. Ruokaketjuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi kiristämällä ruoan arvonlisäverotusta, leikkaamalla maataloustukia tai toteuttamalla sellaisia sopeutustoimia, jotka heikentävät pienituloisimpien kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Pienituloiset käyttävät tuloistaan suhteellisesti suurimman osan ruokaan.
EU:n tuleva maatalouspolitiikan uudistus tullee leikkaamaan EU:n rahoittamien ja kansallisesti osarahoitettujen tukien määrää lähivuosina. Mikäli maataloustukia leikattaisiin lähivuosina merkittävästi enemmän kuin EU:n maatalouspolitiikan uudistus edellyttäisi, sillä olisi vaikutuksia koko ruokaketjuun ja kuluttajiin.
Suurin vaikutus syntyisi kotimaisen raaka-aineen saatavuuden heikentymisen ja kustannusten nousun kautta. Tämä heijastuisi suoraan kotimaisen elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiin. Siksi tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa siitä, miten maataloustukien leikkaaminen tai niiden käytön tehostaminen vaikuttaisi koko ruokaketjuun.
Elintarviketeollisuusliiton tilaaman kansalaiskyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista olisi valmis maksamaan kotimaisesta ruoasta enemmän, jos maataloustukia leikattaisiin. Runsas 20 prosenttia suomalaista ei olisi valmis maksamaan kotimaisesta ruoasta enempää ja kolmannes suomalaista ei ota kantaa puolesta tai vastaan.
Valtiovarainministeriön meno- ja tulokartoitus valmistuu syksyllä. Vaikutusarvioinnin olisi ulotuttava hallinnonalojen rajojen yli, sillä yhden sektorin säästö voi näkyä toisen sektorin kustannuksina tai koko yhteiskunnan lisääntyvänä haavoittuvuutena.
Elämme epävarmuuksien ajassa, jossa taloudellisten vaikutusten rinnalla päätöksenteossa olisi huomioitava myös vaikutukset huoltovarmuuteen ja yhteiskunnalliseen eheyteen. Laajempi arviointikehikko vahvistaisi sitoutumista sopeutustoimiin ja tukisi ylivaalikautista päätöksentekoa julkisen velkaantumisen taittamiseksi. Näin hallitusneuvotteluihin valmistautuvat puolueet saisivat tietoa eri sopeuttamistoimien vaikutuksista laajemmin.
Samalla se loisi päättäjille paremmat edellytykset käydä vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa jo sopeutuskokonaisuuden valmistelun alkuvaiheessa. Tämä vahvistaisi ymmärrystä siitä, miksi valitut politiikkatoimet ovat tarpeellisia ja millä edellytyksillä ne voidaan toteuttaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä heikentämättä.
Jukka Ihanus
yhteiskuntasuhdejohtaja
Bate Ismail
ekonomisti
Elintarviketeollisuusliitto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
