Karppauksesta proteiinijytkyyn – maailma laihduttaa latua Suomen ruokaviennille

Ruokatrendit tulevat ja menevät. 2010-luvun vaihteessa Suomessa vallitsi karppausbuumi, ja leipomojen tuotantolinjat sylkivät vähähiilihydraattista leipää terveystietoisille kansalaisille. Välillä suosiossa on puhtaita ja käsittelemättömiä raaka-aineita suosiva liharuokavalio, ja toisinaan varoitellaan liiallisesta lihansyönnistä. Yksi ilmiö näyttää pitävän pintansa; proteiinin nimiin vannotaan rahkasta raejuustoon ja lisäravinnejuomiin.

Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa ruokavienti 2031 mennessä. Rinnalla kulkee kansallinen ruokastrategia, jossa Suomesta visioidaan johtavaa kestävien ruokajärjestelmien kehittäjää ja maata, jossa ruuantuotanto on kannattavaa.

Elintarvikeviennin arvo oli heinäkuusta 2025 kesäkuun 2026 loppuun ulottuneella tarkastelujaksolla noin 2,5, miljardia euroa. Kasvu vuoden 2000-luvun alun yhdestä miljardista on selvä, mutta kasvukäyrästä halutaan vielä jyrkempi. Elintarvikeviennin kasvu miljardilla eurolla loisi arvioiden mukaan 10 000 uutta työpaikkaa.

Merkittävimmät vientivolyymit ovat toistaiseksi Valion, Fazerin, Raision ja isoimpien lihatalojen kaltaisten toimijoiden harteilla. Kiinan tiukka linja Afrikkalaiseen sikaruttoon tosin poraa parhaillaan isoa lovea suomalaisten lihatalojen tuottoon.

Proteiini-innostus näkyy elintarvikefirmojen strategioissa. Valio on kertonut suuntaavansa Profeel-tuotteillaan entistä vahvemmin kansainvälisille markkinoille, kuten Yhdysvaltoihin. Myös raejuusto tekee kauppansa maailmalla (MT 6.10.2025, 29.9.2026). Raisio on lanseerannut proteiinipitoisen pikapuuron, joka yleensä mielletään hiilihydraattilähteeksi.

Venäjän-markkinoille ei ole asiaa, kunnes maa on lopettanut hyökkäyksensä Ukrainassa. Rauhan tultua elintarvikevalmistajien on päätettävä suhtautumisestaan idänvientiin. Ainakaan tunnetuimmat toimijat tuskin ottavat maineriskiä käynnistämällä tuotantoa itärajan takana, mutta kotimaassa valmistettujen tuotteiden markkinana se näyttänee houkuttelevalta pian musteen kuivuttua rauhansopimuksessa.

Sitä odotellessa markkinarakoa löytyy pulskistuneen länsimaailman halusta laihtua. Suomessa lihavuuslääkkeitä osti viime vuonna lähes 108 000 henkilöä, mikä oli 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maailmanlaajuisen lääkemarkkinan arvo on kymmeniä miljardeja euroja. Nopeassa painonpudotuksessa tuppaa häviämään myös lihaksia. Niiden vahvistamiseen tarvitaan ihmeaine proteiinia, jota on saatavilla hyllytolkulla.

Innovointikykyä meillä riittää, mutta osaamista tarinoiden luomiseen vähemmän. Mallia voi ottaa ruotsalaisilta, jotka myyvät tuotteitaan maailmalle jo ennen kuin niitä on edes olemassa.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja