Maaseutuvaikutukset pitää arvioida, kun ne ovat olennaisia – säädösvalmistelua tehdään kiireessä ja niukoin resurssein, moittii neuvosto
Vaikutusten arvioinnissa painotetaan entistä enemmän perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia sekä ilmastovaikutuksia, kertoo lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen.
Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeet uudistuivat viime vuoden lopulla. Kuva: Sanne KatainenLainvalmistelussa lain vaikutukset maaseutuun pitää arvioida silloin, kun ne ovat olennaisia.
”Jos niitä ei ole arvioitu, silloin puutumme niihin”, kertoo lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen.
Olennaisuutta pitää punnita kahdesta näkökulmasta, Kostiainen kertoo: asia voi olla yhteiskunnallisesti olennainen tai olennainen joillekin yksilöille tai ryhmille. Vaikutukset pitää arvioida kummassakin tapauksessa.
Lainsäädännön arviointineuvosto perustettiin 2016. Alkuvaiheessa neuvosto keskittyi taloudellisten vaikutusten arviointiin.
”Kansantalouden tilanne oli aika hankala. Hallitus korosti luultavasti sen vuoksi, että alkuun pitää keskittyä taloudellisiin vaikutuksiin. Aika pian sen jälkeen vaikutusarviointien tsekkaus on laajennettu koskemaan kaikkia vaikutuslajeja.”
Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeet uudistuivat viime vuoden lopulla. Uusien ohjeiden myötä arvioinnissa painotetaan entistä enemmän perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia sekä ilmastovaikutuksia, Kostiainen kertoo.
OECD:ssa ja EU:ssa on keskusteltu myös rajat ylittävistä vaikutuksista. Lainsäädäntötoimenpiteet vaikuttavat rajojen yli ja se pitää ottaa huomioon.
Lainsäädännön arviointineuvostolla ei ole vielä uusien lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeiden aikana ollut arvioitavana sellaista esitystä, jossa olisi ollut nimenomaisesti vaikutuksia maaseutuun.
Vanhoissa lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeissa maaseutu oli aluekehitysvaikutusten otsikon alla. Uusissa ohjeissa on erillinen osio maaseutuvaikutusten arvioinnille.
Maa- ja metsätalousministeriö on myös julkaissut erilliset vaikutusarviointiohjeet maaseutuvaikutuksista. Arviointiohje on laadittu ministeriön asettamassa poikkihallinnollisessa työryhmässä.
Lainsäädännön arviointineuvosto arvioi lakiesitysten vaikutusarvioinnin laatua. Sen tavoitteena on parantaa lainvalmistelun tasoa.
”Arviointineuvoston lausuntojen suosituksia ei oteta riittävästi huomioon lopullisissa lakiesityksissä”, Kostiainen sanoo tiedotteessa.
Lainvalmistelun tärkeys ei neuvoston mukaan näy säädösvalmistelun resursoinnissa tai johtamisessa.
Arviointineuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, että säädösvalmistelua tehdään kiireessä ja niukoin resurssein.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
