Raskasmetallien ja typenlaskeumat vähentyivät
Raskasmetallien ja typen laskeumat ovat vähentyneet Suomessa, Metsäntutkimuslaitos (Metla) kertoo. Kun sammalissa oli vielä vuonna 1985 lyijyä 5–30 milligrammaa kilossa, niin vuonna 2010 määrä jäi Etelä-Suomessa 2–4 milligrammaan, muualla alle 2 milligrammaan.
Metlan mukaan esimerkiksi lyijyllisen bensiinin myynnin lopettaminen 1990-luvun alussa on syy hyvään kehitykseen.
Metlan kartoitusten mukaan Inarin itäosiin laskeutuu yhä ajoittain Kuolan sulatoista runsaasti nikkeliä ja kuparia.
Kaikkein myrkyllisimpien ja helposti ilmassa kulkeutuvien lyijyn, kadmiumin ja elohopean laskeuma on alhainen koko Suomessa. ”Se on ympäristön kannalta merkittävintä”, tutkijat korostavat.
Raskasmetallilaskeuman aleneminen johtuu kotimaisten päästöjen ja kaukokulkeuman vähenemisestä.
Suurimmat yksittäiset raskasmetallien päästäjät ovat olleet pitkään Harjavallan ja Tornion metalleja jalostavat tehtaat.
Näiden päästölähteiden aiheuttama raskasmetallikuormitus on vähentynyt tuotannon kasvusta huolimatta tuntuvasti 7 vuodessa.
Harjavallassa sammalten kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat pudonneet huomattavasti ja päästöjen vaikutusalue on supistunut Satakunnan alueelle.
Tornion terästehtaan kromipäästöjen vaikutusalue on supistunut niin, että vuonna 2010 sammalten kromipitoisuus jäi Tornion seutua lukuunottamatta koko Lapissa alhaiseksi eli alle yhden milligramman kilossa.
Kaivosten pölypäästöillä on lähinnä paikallisia vaikutuksia raskasmetallien laskeumaan.
Kuolan sulatoista tulee Itä-Lappiin raskasmetalleja, pääasiassa nikkeliä ja kuparia. Viimeisimmissä kartoituksissa vuosina 2005 ja 2010 sammalten nikkeli- ja kuparipitoisuudet ovat olleet Inarin itäosissa aiempaa korkeampia.
Typen laskeuma on alentunut jonkin verran viimeisten 20 vuoden aikana koko Suomessa.
Raskasmetalli- ja typpilaskeumat ovat vuoden 2005 sammalkartoituksen perusteella Pohjoismaissa Euroopan alhaisimmat.
Tiukentunut lainsäädäntö ja uusi teknologia ovat vähentäneet päästöjä.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
