Puutarhassa voi piillä tappava myrkkykatko
Suomen luonnossa esiintyy myrkyllisiä sarjakukkaisia, putkikasveja, jotka voi helposti sekoittaa syötäviin kasveihin.
Yksi näistä henkeä uhkaavan vaarallisista on myrkkykatko, joka muistuttaa niin kirveliä kuin sileälehtistä persiljaakin.
Myrkyllisistä putkikasveista hyvin saman näköinen on myös hukanputki. Koiranputkikin muistuttaa myrkkykatkoa varsinkin nuorena.
VTT:llä ja Helsingin yliopistossa tutkimustyötä tekevät tutkija Hannu Hotti kertoo, että myrkkykatkon tyypillisiä kasvupaikkoja ovat teiden ja ojien pientareet, pellonreunat sekä satamat ja joutomaat.
”Vaatii harrastuneisuutta, että myrkylliset ja syötävät pystyy tunnistamaan ja erottamaan”, Hotti sanoo.
Myrkkykatko on Euroopassa yleinen rikkaruoho, joka on vehnänviljelyn mukana levinnyt myös muille mantereille. Myrkkykatko on kaksivuotinen ja kukkii vasta toisena vuotenaan.
”Myrkkykatkon hyviä tuntomerkkejä ovat punaiset pilkut varressa ja paha, erittäin pistävä, palanutta muovia muistuttava haju. Sen varsi on sileä ja latvasta voimakkaasti haaroittunut”, Hotti kertoo.
Onneksi myrkkykatko on Suomessa varsin harvinainen.
”Esimerkiksi Helsingistä tiedän 2–3 kasvupaikkaa, jotka ovat vanhoilla asuinpaikoilla”, Hotti mainitsee.
Myrkkykatkon tunnetuin uhri on kreikkalainen oppinut Sokrates, joka teloitettiin kasviuutteella.
Sokrateen oppilas Platon puolestaan kuvasi ensimmäisenä myrkkykatkomyrkytyksen oireet.
VTT:llä on myrkkykatkoa tutkittu vuodesta 2009 alkaen. Myrkkykatkosta tunnetaan 7 erilaista alkaloidia, joista koniini on tunnetuin.
”Nyt on tarkoitus löytää mekanismit, joilla myrkkykatko tuottaa koniinia”, Hotti sanoo.
”Syy, miksi myrkkykatkoa tutkitaan, on että se on mahdollinen lääkekasvi. Se oli vielä noin sata vuotta sitten lääkekasvi, mutta siitä luovuttiin, koska sen haitat ovat hankalia”, Hotti kertoo.
”Koniini on hermomyrkky, joka johtaa keskushermoston lamautumiseen ja kuolemaan. Koska lehden kuivapainosta jopa 1,5 prosenttia voi olla alkaloideja, hyvin pieni lehtiannos on aikuisella tappava. Myrkyn vaikutus on myös nopea.”
Parhaillaan VTT:llä tehdään myrkkykatkon geenikartoitusta.
”Ideana on löytää geenit koniinikoneiston takana. Myrkkykatkon rinnalla tutkin erästä pohjoisamerikkalaista lihansyöjäkasvia ja muutamia aloeita, jotka myös muodostavat koniinia, vaikka eivät ole sukua myrkkykatkolle”, Hotti mainitsee.
MAIKKI KULMALA
Tutkija Hannu Hotin esitys kuultiin maanantaina Lumoudu kasveista -tapahtumaviikolla, joka jatkuu
perjantaihin 18.5. asti.
www.helsinki.fi/
lumoudukasveista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
