Kumpula-Natri: EU-kriittisyydestä on otettava opiksi valiokunnanpuheenjohtaja
”EU ei voi kehittyä eri suuntaan kuin mitä ihmiset ovat mieltä”, sanoo suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVaikka EU-vastaisuus on lisääntynyt lähes kaikissa unionin jäsenmaissa, kriittiset eivät vielä ole päävastuussa yhdenkään maan hallituksessa.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan tilanne, jossa maan hallitus heittäytyisi yhteistyökyvyttömäksi muun EU:n kanssa, on teoreettinen.
”Luulen, että aika moni eurokriittinen puolue vallassa ollessaan joutuisi miettimään asioita realistiselta pohjalta – mitä voi saavuttaa ja miten.”
Hän korostaa, että kun jokin asia on Suomelle erityisen merkittävä tai hankala, on entistäkin tärkeämpää, että neuvottelutaktiikka on oikea.
”Oman maan asioita saa yhteisessä pöydässä rakentavalla tavalla paremmin läpi.”
Puheenjohtajan mukaan kriittisiäkin on kuunneltava, sillä EU:ta ei ole olemassa ilman jäsenvaltioiden kansalaisten tukea.
”EU ei voi kehittyä eri suuntaan kuin mitä ihmiset ovat mieltä. Kriittisyydestä täytyy ottaa opiksi.”
Eurooppaa ei kuitenkaan rakenneta pelkälle arvostelulle. Unionille täytyy esittää myös vaihtoehtoja.
Hän allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan Suomi on suuri pieni maa.
”Maa voi olla kokoaan suurempi, kun valitsee hyvin ne asiat, joihin haluaa vaikuttaa.”
Eniten vettä eurokriittiset ovat saaneet myllyynsä Kreikan muilta mailta saamasta tuesta. Kreikasta on tullut talouskriisin symboli.
Kumpula-Natri muistuttaa, että Suomen Kreikalle myöntämät lainat ja lainojen takaukset ovat pieniä verrattuna siihen, mitä vuosittain menetetään pelkästään teollisuuden ja viennin hiljenemisen takia.
”Kreikka ei ole aiheuttanut Suomen talousongelmia.”
Vaikka Kreikka saataisiin jaloilleen, Suomi rämpisi edelleen.
”Meitä auttaisi Nokian kokoinen ihme tai monta pientä ratkaisua.”
Jäsenvaltioiden ja unionin suhde on tällä hetkellä EU:n kuumimpia puheenaiheita. Talouskriisin myötä unioni on muuttunut entistä jäsenvaltio-keskeisemmäksi, mutta osa haikailee vaikeuksien voittamiseksi yhtenäistä liittovaltiota.
Kumpula-Natrin mukaan integraatiopuheissa on menty osin jo liiankin pitkälle. ”Euroopan integraatio tarvitsee hyvin toimivat jäsenmaat.”
Toisaalta moniin asioihin tarvitaan myös yhteistä eurooppalaista säätelyä. Esimerkiksi Euroopan laajuiset digimarkkinat eivät vielä toimi maiden erilaisten lainsäädäntöjen takia.
Kumpula-Natrin mukaan keskustelu EU:n yhdistymisestä liittovaltioksi on epäkypsää. Vielä ei ole edes määritelty, millaisesta liittovaltiosta puhutaan.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa osavaltioilla on vahva rooli. Osavaltio voi mennä konkurssiin, ja toinen osavaltio ei voi vastata toisen veloista.”
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
