Kansanedustaja remontoi taloaan maaseudun rauhassa – toivoo kunnilta vapauksia rakentamiseen koko maassa

Kansanedustaja Petri Honkonen on syntyisin Pylkönmäeltä ja remontoi sukunsa perintötaloa Saarijärven Kalmarissa. "Olen maalaispoika. Maaseutu ja metsätyöt tuovat vastapainoa politiikalle ja Helsingille", hän kertoo. Kuva: Petteri Kivimäki

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) Saarijärveltä on perehtynyt maaseudun asunto- ja rakentamisasioihin niin eduskuntatyössään kuin omakohtaisesti.

Honkonen nimittäin remontoi omistukseensa siirtynyttä vanhaa mummolaansa Kalmarin kylässä Saarijärvellä.

"Taloon tehdään täydellinen keittiöremontti ja kaikki lattiat vedetään uusiksi. Joka huoneeseen tehdään pintaremonttia", hän kertoo.

Honkosen sukua on asunut paikalla jo viidessä polvessa, 1800-luvulta saakka.

"Lähden siitä, että kaikki työ on paikallista, ja mahdollisuuksien mukaan myös materiaalit."

Petri Honkonen sai talon haltuunsa osana viime vuonna tehtyä metsätilan sukupolvenvaihdosta.

"Aktiivimaataloutta tässä oli viimeksi kolmekymmentä vuotta sitten. Pusikoituneet pellot on nyt tarkoitus jälleen raivata avoimiksi maisemasyistä."

Valtaosa edustajan viikosta kuluu Helsingissä eduskuntatyössä.

"Maaseutu ja metsätyöt tuovat sopivaa vastapainoa politiikalle ja Helsingille. Tämä on itselle ja koko suvulle tärkeä paikka, jossa tunnen olevani kotonani."

Entäpä sitten se politiikka?

Taloremontti Kalmarissa edistyy hyvää kyytiä, mutta onko Sipilän hallitus onnistunut helpottamaan maaseudulle rakentamista ja siellä asumista?

"Uskallan kyllä sanoa, että maaseuturakentamisen esteitä on aidosti purettu osana norminpurkua. Valtion keskusohjausta on vähennetty maaseuturakentamisessa, ja kunnille on vastaavasti lisätty toimivaltaa", Honkonen sanoo.

Maaseudulle rakentamisen kohtalo lepää siis nyt enimmälti kuntien käsissä.

"Kuntapäättäjien pitäisi tietenkin ymmärtää, että jos ihmiset haluavat asua väljästi, se pitää sallia. Toivoisin kunnilta kaavoituspolitiikkaa, joissa rakentamista haja-asutusalueille ei aleta rajoittaa ylhäältä käsin vaan erilaisille asumismuodoille annetaan vapaus."

Honkonen ei itse haluaisi rajoittaa maaseudulle rakentamista käytännössä lainkaan.

"Ajattelen tässä aika radikaalisti, että jos joku haluaa tulla vaikka Saarijärvelle, niin tänne saa rakentaa talon minne tahtoo ja miten tahtoo. Lupa vain kouraan."

Kaikki kuntapäättäjät eivät ajattele samoin.

"Kuntien kaavoituspolitiikoista löytyy sekä hyviä että huonoja esimerkkejä. Maakuntakeskuksissa halutaan jostain syystä usein keskittyä vain keskusta-alueiden kehittämiseen ja maaseudulle rakentamista rajoitetaan tiukastikin."

Tänä syksynä Honkonen valittiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n johtokuntaan. Nelivuotiskausi alkaa marraskuun alussa.

"Suurimpia kysymyksiä Suomen asuntopolitiikassa ovat asumisen kohtuuhintaisuus, mikä koskettaa erityisesti suurimpia kasvukeskuksia, sekä toisaalta asuntovarallisuuden epäterve jakautuminen", Honkonen summaa.

"Kaupungeissa asunnoissa tapahtuu hirveää arvonnousua ja maaseudulla arvo laskee. Tätä kehitystä on kohtuullistettava."

Maaseudun vahvuuksiksi Honkonen tunnistaa asumisen kohtuuhintaisuuden sekä vapaa-ajan asumisen suosion kasvun.

Hän myös kiirehtisi huonoon kuntoon päässeiden kuntien vuokra-asuntojen purkamista.

"Tarvitaan kunnollinen purkuavustusinstrumentti, jotta vanhoja vuokra-asuntoja voitaisiin tehokkaasti purkaa. Niiden tilalle tarvitaan uutta, nykyajan vaatimukset täyttävää vuokra-asuntokantaa. Tällä tavoin maaseutu säilyy vetovoimaisena esimerkiksi työn perässä muuttaville."