Hallitus leikkaa etsivältä nuorisotyöltä lähes 2,5 miljoonaa – leikkaus kohdistuu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin maaseudun nuoriin
Hallituksen leikkaukset etsivään nuorisotyöhön uhkaavat jättää aukon erityisesti maaseudun pieniin kuntiin. Into ry:n mukaan monet pienet kunnat uhkaavat jäädä vaille etsivää nuorisotyöntekijää.
Hallituksen talousarvioesitystä käsitellään paraikaa eduskunnassa. Kuva: Hanne Salonen / EduskuntaPääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo leikata noin 2,5 miljoonaa euroa etsivän nuorisotyön rahoituksesta, selviää hallituksen talousarvioesityksestä.
Vuodelle 2023 opetus- ja kulttuuriministeriölle myönnettiin 15,5 miljoonaa euroa etsivään nuorisotyöhön, mutta Orpon hallituksen budjettiesityksessä varat laskettaisiin 13 miljoonaan euroon.
Sanna Marinin (sd.) hallitus nosti etsivän nuorisotyön rahoitusta määräaikaisesti koronan takia, mutta Orpon hallitus ei aio jatkaa määräaikaista tasokorotusta.
Nuorisoalalle leikkaukset tulivat jokseenkin yllätyksenä, sillä hallitus on kirjannut ohjelmaansa panostamisen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten nimenomaan etsivään nuorisotyöhön.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelma (s. 95)
”Hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen molemmilla kansalliskielillä ja saamen kielillä. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri syistä haavoittuvimmissa asemissa oleviin nuoriin. Hallitus edistää koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa.”
Etsivän nuorisotyön valtakunnallisen järjestön Into ry:n toiminnanjohtaja Timo Kontio sanoo, että hallituksen talousesitys on rankasti ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.
”Hallituksen panostusaikeet nuoriin näyttävät meidän mielestämme jäävän aika suutareiksi. Kauniita sanoja, mutta odotamme tekoja. Toivottavasti panostaminen voisi näkyä myös konkreettisina tekoina.”
Järjestön mukaan hallituksen leikkausten vaikutukset etsivään nuorisotyöhön on ovat syvät. Arviolta noin 80–100 etsivän nuorisotyöntekijän työsuhde tulisi päättymään valtionosuuksien vähentyessä ja rahoituspohjan heikentyessä kunnissa.
Myös maantieteellisestä kattavuudesta jouduttaisiin tinkimään. Leikkaukset osuisivat erityisesti maaseudun nuoriin.
Todennäköisimmin palveluaukot syntyvät pieniin maaseutumaisiin kuntiin, joissa nuoria on vähemmän ja sitä kautta myös tekijöitä.
Monilla pienillä paikkakunnilla etsiviä nuorisotyöntekijöitä on vain yksi tai muutamia, ja valtionosuuksien vähentyessä pienet kunnat voisivat jäädä ilman nuorisotyöntekijöitä.
Into ry arvioi, että leikkausten toteutuessa arviolta 4 000 nuorta jää kokonaan ilman etsivän nuorisotyön antamaa tukea.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
