Neonikotinoidikiellon haitat voi vielä välttää syysöljykasveilla
MT:n viimevuotisessa viljateemassa (MT 15.8.2012) öljykasveja ostava teollisuus toivoi rypsin ja rapsin viljelyalan kaksinkertaistuvan, vaikka takana oli jo kaksi viljelyoloiltaan haastavaa, viljelyinnostusta vähentänyttä vuotta.
Teollisuuden toiveista huolimatta viljelyala laski tänä vuonna entisestään. Kun kaksi vuotta sitten ala oli vielä yli 92 000 hehtaaria ja viime vuonna 68 000 hehtaaria, tänä vuonna kylvössä on Vilja-alan yhteistyöryhmän keräämän tilaston perusteella enää 53 000 hehtaaria kevätrypsiä ja -rapsia.
Raisio Agron kehityspäällikkö Jaakko Laurinen pitää alan supistumista valitettavana.
”Onneksi kasvustot näyttävät kohtuullisilta. Satotaso voi hyvinkin kompensoida osittain pinta-alan laskua. Myös Tiken (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ennakkosatotilasto ennusti selvästi kymmenen vuoden keskiarvoa parempaa keskisatoa.”
Vuoden lopussa öljykasvien asema tukaloituu entisestään, kun EU kieltää neonikotinoidivalmisteiden käytön siementen peittauksessa.
”Neonikotinoidikielto oli erittäin harmillinen päätös. Pyrimme edelleen saamaan kansallisesti komissiolta lievennystä päätökseen, jotta ainakin vanhat siemenvarastot saataisiin käyttää loppuun.”
Mildolalle raaka-aineen hankkivan Avenan toimitusjohtaja Kaija Viljanen pitää tärkeänä, että kylvösiemenen peittaukseen löydetään neonikotinoideille toimivia vaihtoehtoja.
Neonikotinoidivalmisteiden täysi käyttökielto alkaa joulukuun alusta, joten tänä syksynä neonikotinoideilla peitattuja siemeniä voi vielä käyttää.
Juuri nyt on hyvä aika kylvää syysöljykasveja.
”Toivottavasti viljoja päästään puimaan lähipäivinä, jotta syysrapsille ja syysrypsille vapautuu kylvölohkoja”, Laurinen toivoo.
Viljanen uskoo syysrapsin merkityksen todennäköisesti kasvavan erityisesti sellaisina vuosina, jolloin kylvöille päästään aikaisin.
”Kevätöljykasvit pysyvät kuitenkin edelleen viljelyn perustana.”
Laurinen arvioi viime vuonna, että kotimainen teollisuus tarvitsisi rypsiä ja rapsia noin 150 000–200 000 hehtaarin verran.
Tarve ei ole vähentynyt, Viljanen toteaa.
Teollisuuden kannalta on edelleen tärkeää, että ala saataisiin kasvatettua vähintään 150 000 hehtaariin.
”Rypsin ja rapsin öljynpuristuksessa korvaavia kasvejakaan ei Suomessa ole näköpiirissä.”
Laurinen korostaa, että kotimaiselle valkuaiselle on erittäin suuri strateginenkin tarve.
”Kotimaisista siemenistä saatava rouhe kattaa Suomen valkuaistarpeesta vain hieman yli 10 prosenttia.”
Öljykasvit olisivat tärkeä lisä myös viljatilojen viljelykiertoon. ”Kun kierrossa on mukana öljykasveja, muistakin viljelykasveista saadaan laadullisesti ja määrällisesti parempi sato”, Viljanen muistuttaa.
Pinta-ala ei kuitenkaan yksin ratkaisekaan määräongelmaa. Siinä tarvitaan myös tutkimusta sekä laji- ja lajikejalostusta, jotta öljykasvien viljelyvarmuutta saadaan lisättyä, toteavat sekä Laurinen että Viljanen.
Sen lisäksi viljelijöiden osaamista on yhä vahvistettava.
”Tätä kautta saadaan lisättyä öljykasvien satotasoa ja säilytettyä öljykasvien viljely kiinnostavana”, Laurinen sanoo.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
