Maatiaistattari sai nimikkovuoden
Maatiaistattari on valittu vuoden maatiaiskasviksi.
Se vetoaa terveystietoisiin, lähiruokaa arvostaviin kuluttajiin, perustelee Maatiainen ry valintaa. Lisäsi yhdistyksen mielestä kasvin maku on erinomanen.
Luonnostaan gluteeniton maatiaistattari ei vaadi yhtä ravinteikasta kasvupaikkaa kuin monet muut viljelykasvit. Se tarvitsee kuitenkin paljon kaliumia ja kukinta-aikana kosteutta.
Tattari pystyy käyttämään maan ravinteita tehokkaasti hyväkseen ja soveltuu hyvin maanparannuskasviksi.
Punavartinen, kukkiessaan vaaleanpunainen maatiaistattari on erinomainen mesikasvi. Mehiläiset valmistavat siitä tummaa, täyteläistä hunajaa.
Tattaria eli viljatatarta (Fagopyrum esculentum) viljeltiin Suomessa jo kivikaudella 7 000 vuotta sitten, Jaalan Huhdasjärveltä löydetyn siitepölyhiukkasen perusteella.
Kaupallisessa viljelyssä valkokukkainen ja vihreävartinen tattari on syrjäyttänyt maatiaistattarin.
Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan 2000-luvun alkupuolella tattaripeltoa oli Suomessa alle 800 hehtaaria, kun se vuoteen 2012 mennessä oli noussut yli 1 300 hehtaariin.
Luomutattaria viljeltiin vuonna 2012 noin 320 hehtaarilla.
Aikoinaan tattaria viljeltiin lähinnä Viipurin ympäristössä, nykyään suurimmat viljelyalat ovat Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Maultaan pähkinäistä maatiaistattaria voi käyttää leipään, uunipuuroon ja blineihin.
Tattarisuurimoita voi valmistaa sellaisenaan lisäkkeeksi tai käyttää risotossa riisin sijasta. Tattarista valmistetaan myös pastaa tai bretagnelaisia crepejä eli galetteja.
Tattari soveltuu myös gluteenittoman oluen panemiseen.
Tattarinsiemenissä on runsaasti lyseeni-aminohappoa sekä orgaanisesti sitoutunutta kalsiumia, rautaa, kaliumia, magnesiumia, piitä ja fluoria.
Siinä myös on flavonoideja, jotka auttavat ehkäisemään muun muassa sepelvaltimotautia ja diabetesta. Lisäksi siinä on runsaasti aminohappoja.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
