Joulun ruokahävikki talttuu tuunaten
Riisipuurosta syntyy erilainen jälkiruoka pienillä muutoksilla. Kerma notkistaa ja joukkoon raastettu appelsiininkuori raikastaa. Pinnan kruunaavat mantelilastut ja hunaja. Jani Kautto Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPEENRANTA (MT)
Jouluruokia valmistetaan usein liikaa ja niitä päätyy paljon myös roskikseen. Osa joutuu hävikkiin siksi, ettei hyväkään ruoka maistu kovin montaa päivää peräkkäin. Lisäksi pitkään tarjolla olleiden ruokien kunto heikkenee useamman tarjoilukerran myötä.
Karjalaiseen juhlaperinteeseen kuuluu runsas ruokapöytä, mutta myös se, ettei ruokaa heitetä hukkaan. Siksi ruokien uudelleen tuunauksellakin on täällä pitkät perinteet, kertoo lappeenrantalaisen Linnoituksen Krouvin keittiömestari Ulla Liukkonen.
Liukkonen välttää hävikkiä monesta syystä.
”Sydäntä särkee, kun ruokaa heitetään niin hiton helposti roskiin. Onneksi hävikkiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota viime aikoina.”
Ravintolassa hävikki tarkoittaa myös suoraan sitä, että viivan alle jää vähemmän. ”Euroja menee roskiin.”
Ravintolassa asiakkaille tarjolla ollutta ei tietenkään voi käyttää uudelleen, joten hyödyntäminen rajoittuu kokonaan yli jääneeseen. Kotikeittiössä kaikki on mahdollista, rajana on vain mielikuvitus.
Jouluruokaähkyn kanssa taistelevia Liukkonen neuvoo sekoittamaan lanttulaatikon loput leipätaikinaan ja hauduttamaan karjalanpaistista lihakeittoa.
Kinkkua voi käyttää kiusaukseen, hernekeittoon tai vaikka pitsan päälle.
Rosollista syntyy maukas kasvissosekeitto, kun siihen lisää vähän perunaa, kermaa ja inkivääriä. Myös borssikeiton ainekset siinä on melkein valmiina.
”Sipuli on rosollin herkin aines, sen kunto kannattaa tarkistaa”, Liukkonen muistuttaa.
Savukalat sopivat hyvin pastan sekaan, kiusauksiin ja vaikka suolaisten lettujen täytteeksi. Pipareja taas voi käyttää vaikka juustokakun pohjana.
Puurosta syntyy erilainen jälkiruoka, kun sen sekaan lisää hiukan kermaa, raastettua appelsiinin kuorta, rusinoita sekä hunajaa ja ripottelee pinnalle mantelilastuja.
”Ei haittaa yhtään, vaikka rusinat olisivat jo kuivahtaneita, ne pehmenevät kyllä.”
Monipuoliset vinkit vähentävät joulukeittiön hävikkiä, mutta kaiken ydin on, että ruokia yritetään valmistaa vain tarpeellinen määrä ja laitetaan tarjolle menekin mukaan.
”Kaikki säilyy paremmin, kun ei nosteta eestaas pöytään ja pois, ja lämmitetä moneen kertaan.”
Liukkonen muistuttaa, että joulunakin ruuan arvostuksesta kertoo kohtuus, ei ähky. Hyvää viiniä voi ruuan kanssa nauttia, mutta valinta kannattaa tehdä huolella. Olennaista on laatu, ei määrä.
”Nautitaan ruuasta ja otetaan vaikka pienempiä annoksia useampaan kertaan. Ei niin, että vedetään maha täyteen ja sitten vielä pääkin.”
Suomalainen ruokaperinne ja etenkin karjalainen keittiö ovat syntyjään lappeenrantalaiselle Ulla Liukkoselle sydämen asia. Siksi hän toimii myös Suomen keittiömestarien puheenjohtajana ja laittoi aikanaan itsensä likoon myös Top Chef -kisassa.
”Mitä en tekisi suomalaisen ruokakulttuurin eteen”, hän nauraa.
”Meillä on neljä vuodenaikaa ja paljon luonnonantimia. Joulu on niiden kellariin säilöttyjen antimien aikaa. Karjalainen keittiö on pitkään hauduttamista, jota nyt tehdään paljon.”
Pitkää kypsytystä vaatii myös esimerkiksi perinteinen lanttulaatikko.
”Vasta monen tunnin kypsytyksellä makeus tulee esiin”, keittiömestari neuvoo.
Opit perinteisiin ruokiin juontavat kotoa, missä ruokaa tehtiin pienestä pitäen maatilan töiden ohessa.
Kiireiselle keittiömestarille joulun tunnelman tuo käynti haudoilla ja rauhoittuminen läheisten kanssa.
”Se on ne yhteiset ruokahetket ja joulun sanoma.”
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
