Hippos nostaa keskiöön hevosen ja sen taustavoimat
Hevonen ja sen taustajoukot halutaan tuoda raviurheilussa enemmän esiin. Akuutein asia on silti raha, sillä palkinnot laahavaat pahasti kustannusten perässä. Jaakko Martikainen Kuva: Viestilehtien arkistoHevosalan keskusjärjestöllä on meneillään liuta isoja muutoksia, joista alan pitää selvitä säilyttääkseen elinvoimansa ja myös lunastakseen paikkansa koko yhteiskunnan muutoksessa, katsoo Hippoksen toimitusjohtaja Pekka Soini.
Hippos sai huhtikuussa televisiotoimiluvan, mistä seuraava ohjelmatuotanto tulee vaikuttamaan myös Hevosurheilu-lehden sisältöön ja järjestön tiedotukseen. Työn alla on yhtä aikaa sekä ravikilpailujen lisenssiuudistus että hevosjalostuksen toimintamallien muutos. Myös hevosten hyvinvointiasiat ovat ajankohtaisia.
Nämä kaikki sisältyvät luonnollisesti myös uudistettuun strategiaan, jonka Hippoksen valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti viime keskiviikkona.
Strategiaa tutkiessa tulee mieleen, että nyt palataan raviurheilun lähtökohtaan – hevosen ja ihmisen yhteistyöhön.
”Hevosesta tämä kaikki lähtee –eläinten hyvinvointia ei pidä koskaan väheksyä”, sanoo järjestön puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Mika Lintilä.
”Lajissa on paljon muutakin kuin raha. Hyvin harva, noin viisi prosenttia hevosista tienaa sanan oikeassa merkityksessä”, jatkaa Pekka Soini.
”Tämä perustuu laajaan harrastamiseen. Joten omistamiseen liittyvä yhteisöllisyys ja kokemukset... se mielikuva, että tämä on mukavaa, pitää saada aiempaa kirkkaammin suomalaisten tietoisuuteen.”
Keskusjärjestön epäkiitollinen tehtävä on kannustaa omiaan, kuten Soini kohteliaasti asian pukee, tarvittaessa myös ”takapuoleen potkimalla”.
”Meidän pitää varmistaa, että hevosiin liittyvä kysyntä säilyy. Siksi palkinnot pitää saada tasolle, joka houkuttaa investoimaan hevosiin.”
Lintilä varoittaa, että ala on viivytellyt tosiasioiden tunnustamisessa vuosia. ”Pitkään on pysytty tietyissä kaavoissa, ei ole kyseenalaistettu erilaisia rakenteita ja toimintatapoja.”
Hevosten pitämiseen ja etenkin kilpailumatkoihin liittyvät kustannukset ovat ryöstäytyneet laukalle, jota ei siististi parijonossa ravaten tavoiteta. Sen seurauksena ratojen talous on varsin heikoissa kantimissa.
Euroopassa on useita varoittavia esimerkkejä taantuman ja paikalleen jämähtämisen seurauksista. Lajin suurmaa Italia on pahin.
”Me taisimme olla ainut, joka viime vuonna pysyi totopeliessä selvästi plussalla. Ranska teki hieman plussaa.”
”Joitain asioita on tehty oikeinkin, se pitää aina muistaa.”
”Raviurheilun harrastamisen ja siitä elannon saamisen pitää olla mahdollista ihan koko maassa. Täysipäiväisen elannon ottaa tästä viitisen tuhatta suomalaista”, Lintilä sanoo.
Ratkaisun avaimet on nyt annettu maakuntaradoille.
”Meillä on paljon ympärivuotisia ratoja. Olisiko mahdollisuus jakaa sitä, mitkä radat ajavat milloinkin?” Lintilä kysyy.
Nyt naapuriradat saattavat ajaa hyvinkin lähekkäin ravipäiviä, eikä lopputulos ole kenenkään kannalta järkevä. Radoilla on puheenjohtajan mukaan nyt tämä vuosi aikaa esittää pohja uudeksi, niin sanotuksi kausiajattelumalliksi.
”Jos ei muuten muutu, Hippos joutuu vetämään linjan.”
Strategiaan on Pekka Soinin mukaan kirjattu myös viime vuosien pyrkimys vahvistaa koko moniin järjestöihin jakaantuneen hevosalan yhteistyötä. Tärkeitä kumppaneita ovat muun muassa Suomen ratsastajainliitto, MTK, Ravivalmentajat ry ja Suomen hevosenomistajain keskusliitto.
”Hippos ei kykene yksin alan isoja haasteita ratkaisemaan.”
”Olen henkilökohtaisesti kokenut hienoksi, että varsinkin Hippoksen ja MTK:n välinen yhteistyö on ollut koko ajan hedelmällisempää. Samoin Pro Agrian kanssa on löydetty yhteiset kehityshankkeet, jotka vievät alaa tärkeällä tavalla eteenpäin.”
Strategiassa nousevat esiin ratsujalostuksen vastuiden selkeyttäminen rotujärjestöjen kanssa sekä Hevosalan haasteet -yhteistyöryhmän kehittäminen osaamiskeskus Hippoliksen kanssa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Meillä on paljon ympärivuotisia
ratoja. Olisiko mahdollisuus jakaa
sitä, mitkä radat ajavat milloinkin?«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
