Pellon hinta laskussa jo toista vuotta
Pellon hinta on noussut koko 2000-luvun yleistä hintojen nousua nopeammin. 2000-luvulla se on lähes kolminkertaistunut. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPellon hinta on noussut koko 2000-luvun ajan, lukuun ottamatta vuoden 2008 taantuman aiheuttamaa notkahdusta. Vuonna 2010 nousua oli yhdeksän prosenttia.
Nyt hintojen suunta on jo toista vuotta peräkkäin laskussa.
Tammi–kesäkuun aikana tänä vuonna laskua on neljä prosenttia, viime vuonna kolme prosenttia, tilastoi Maanmittauslaitos.
”Peltokauppojen markkinoilla tapahtuu jotain, se on selvä. Joku kynnys on ylitetty, sillä samaan aikaan on vuokratun pellon määrä kääntynyt laskuun”, professori Sami Myyrä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä sanoo.
Maatiloille vuokratun pellon määrä on myös kasvanut koko 2000-luvun, mutta viime vuonna tapahtui käänne. Vuonna 2010 peltoa oli vuokrattu 798 000 hehtaaria, vuonna 2011 enää 761 000 hehtaaria.
Myyrän mukaan on vaikea arvioida mistä hinnan lasku johtuu. Yksi syy saattaa olla, että maatalouden yleinen kannattavuuden heikkeneminen alkaa näkyä maan hinnassa.
”Olisi loogista, että pellon hinta laskisi, jos maatalouden kannattavuus heikkenee. Näin ei ole ollut, vaan päinvastoin.”
Samaan tapaan arvelee Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Tuija Nummela.
”Käännettä on odotettu, mutta ei ole yhtä syytä, miksi se tapahtui nyt”, Nummela sanoo.
Myyrä ei usko, että peltomarkkinat olisivat ylikuumentuneet. Pellon hinnassa ei siis olisi odotusten tuomaa ylihintaa, eli hintakuplaa.
Toisaalta pellon hinta on noussut koko 2000-luvun yleistä hintojen nousua nopeammin. Hinta on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla.
Nummelan mukaan kotieläintilojen kasvu on yksi selitys. Kasvun edut tai taloudellinen paine siihen ovat suuremmat kuin pellosta maksetun hinnan haitat. Se on ylläpitänyt pellon kysyntää hinnasta huolimatta.
”Tutkimukset osoittavat, että kotieläintuotanto tuo alueen pellon hintoihin nousupaineita”, Myyrä vahvistaa.
Vielä ei osata arvioida, onko ilmiö pysyvä tai mihin se lopulta johtaa. Mutta näköpiirissä ei ole syitä, miksi hinta kääntyisi uudelleen nousuun.
”Syksyllä on ollut paljon korjuuvaikeuksia ja satovahinkoja, jotka eivät ainakaan kannusta hinnan nousuun. Kokonaisia maatiloja on myös ollut aikaisempaa enemmän myynnissä, mikä vähentää kysyntää”, Nummela sanoo.
Koko maan keskiarvohintojen lasku ei lohduta kaikissa maakunnissa.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa, missä hinta on kallein (mediaanihinta 11 608 euroa), nousua oli alkuvuonna viisi prosenttia.
Silti kauppoja siellä on tehty tänä vuonna jo 41 kappaletta. Koko viime vuonna Varsinais-Suomessa tehtiin 53 kauppaa. Varsinais-Suomi on vahvaa eläintuotannon aluetta.
Halvin hehtaarihinta on Lapissa, 2 250 euroa. Koko maan mediaanihinta, eli halvempia ja kalliimpia on yhtä monta, on 7 334 euroa.
Maanmittauslaitoksen johtavan asiantuntijan Esa Ärölän mukaan pellon hinnat eriytyvät voimakkaasti eri puolilla maata. Siellä missä ovat parhaat parhaat pellot, hinta nousee ja muualla maassa se laskee.
Tilastoihin ei hyväksytä sukulaisten välillä tehtyjä kauppoja, kuten sukupolvenvaihdoksia. Mukana eivät ole myöskään pellot, joilla on rantaa tai kiinteistöt, joilla on rakennuksia.
”Rakennukset tai ranta nostavat hintaa, joten ne putsataan pois. Siten saadaan todellisia peltomaan hintoja esille”, Ärölä sanoo.
Silti pellon hinnan kehitystä on vaikea arvioida.
”Peltomaata ei valmisteta, lähellä olevia peltoja tulee harvoin myyntiin ja tunteilla sekä paikalla on paljon merkitystä”, Myyrä tuumii.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
