Muovisten pajunoksien suosio kasvaa vuosi vuodelta, myynnit jo tuhansissa ‒ tässä viisi vastausta virpomiskysymyksiin
Kaikki virpojat eivät tule samana päivänä. Pajuallergia on melko harvinainen.
Paju, muovinen oksa Helsingissä Malmin Prismassa ja Tokmannin valmis vitsa. Kuva: Jarkko Sirkiä, Paula Liesmäki, Tokmanni, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMilloin virpojat tulevat?
Virpojien pääjoukko on liikkeellä palmusunnuntaina eli 2. huhtikuuta.
Suomenruotsalaisessa kulttuurissa ja Pohjanmaalla virpominen tapahtuu viikon päästä, lankalauantaina.
Löytyykö pajunkissoja jo koko maasta?
Pajut ovat maassamme hyvin yleisiä ja ne aloittavat kukintansa yhtä aikaa lepän kanssa maalis-huhtikuussa, kertoo asiantuntija Katariina Ijäs Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.
Ensihavainto pajun kukkimisesta saatiin Luonto-Liiton kevätseurannassa 20. helmikuuta Kangasalta.
Kurikassa paju kukki 2. maaliskuuta. Pohjoisin havainto on Limingasta 11. maaliskuuta.
Pajunkissa on pajun pehmeä kukinto. Paju kukkii vasta sitten, kun pajunkissoihin ilmestyy keltaisia heteitä tai vihreitä emejä.
Pajunoksien poimiminen ei ole jokamiehenoikeuksien piirissä eli siihen tarvitaan maanomistajan lupa.
Paju ei oksien katkomista säikähdä vaan pukkaa tilalle oksia uudella innolla.
Mitä jos pajunkissoja ei löydy?
Kaupoissa on myynnissä muovisia oksia, joissa on tekopajunkissoja. Myös valmiita virpomavitsoja löytyy. Esimerkiksi Tokmannissa niiden koristeena on höyheniä ja pikkumunia.
Tokmannilla pajunkissaoksa on ollut valikoimissa jo kymmenisen vuotta, valmiit vitsat pari vuotta vähemmän, kertoo Tokmannin sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen.
”Kyseisiä oksia ostetaan sekä virpomista varten että koristeeksi koteihin. Allergikoille nämä ovat toimiva vaihtoehto, jos luonnon pajunkissoja ei siedä ja voi pitää kotona.”
Pajunkissa- ja höyhenoksat ovat Mikkosen mukaan pääsiäisen perustuotteita, joita myydään paljon vuodesta toiseen.
”Niiden myyntiin vaikuttaa osaltaan luonnon pajunkissojen saatavuus – joskus kevät on myöhässä ja pajunkissoja ei löydy luonnosta pääsiäisen aikana.”
Myös S-ryhmässä tekopajunoksia on ollut myynnissä useita vuosia.
”Myynti on kasvanut jatkuvasti ja myymme niitä useita tuhansia kappaleita vuodessa”, kertoo myyntipäällikkö Matti Viitanen SOK Marketkaupasta.
Valmiita vitsoja ei ole S-ryhmässä myynnissä.
Mistä virpominen on tullut?
Virpomisella on uskonnolliset juuret. Itse virpominen-sana tulee muinaisvenäjän pajua merkitsevästä sanasta verba, kertoo Satu Aallon toimittama Suuri perinnekirja.
Pajunoksat ovat vertauskuvia palmunlehville, joita siroteltiin Jeesuksen tielle tämän ratsastaessa palmusunnuntaina kuninkaana Jerusalemiin.
Ennen virpojat saattoivat olla köyhiä. Ruokapalkkioilla heille rakennettiin edes jonkinlaista pääsiäisjuhlaa. 1800-luvulla aikuiset miehet pyysivät virvonnan ja vitsojen vastineeksi viinaryyppyjä.
Ortodoksisessa kirkossa ennen palmusunnuntaita pidetään iltajumalanpalvelus, jossa siunataan pajunoksia, Suuri perinnekirja kertoo.
Karjalassa ortodoksilapset ovat perinteisesti virponeet sukulaisiaan ja naapureitaan näillä siunatuilla vitsoilla. 1970-luvulla virpominen levisi ortodoksien keskuudesta kaikkialle Suomeen. Ennen vanhaan vitsoilla virvottiin keväällä myös lehmät ja lampaat.
Noita-asut ovat puolestaan peräisin Ruotsista.
Palmusunnuntai aloittaa piinaviikon ja pääsiäistä edeltäneen paaston loppuhuipennuksen. Piinaviikkoa sanotaan myös hiljaiseksi viikoksi.
Onko monella ihmisellä pajuallergia?
Varsinainen pajuallergia on melko harvinainen, kertoo Katariina Ijäs.
”Pähkinäpensas-, leppä- ja koivuallergiat ovat ne yleisimmät siitepölyallergiamuodot mutta tiedetään, että pajun siitepöly voi aiheuttaa siitepölyallergian oireita lepälle ja koivulle herkistyneille.”
Pajujen siitepöly ei leviä tuulen mukana kovin herkästi pitkiä matkoja, joten siihen törmää vasta melko lähellä pajuja.
Valkoiset pajunkissat, jotka koristavat pääsiäisen aikaan maljakkoihin kerättäviä oksia, eivät vielä vapauta siitepölyä. Paju kukkii vasta, kun pajunkissoihin ilmestyy keltaisia heteitä tai vihreitä emejä.
”Toki ihanien valkoisten pajunkissojen pinnalla voi kulkeutua myös muuta siitepölyä (lähinnä leppä ja pähkinäpensas) jos ulkona on paljon siitepölyä ilmassa”, kertoo Ijäs.
Siitepölyä vapautuu ilmaan, jos pajunoksat laitetaan veteen ja ne alkavat kukkia sisätiloissa.
Oksat säilyvät pidempään maljakossa ilman vettä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







