Suomenhevonen tekee sitkeästi töitä metsässä
Mikko Ruti tarttuu napakasti Poika Tuiskun ohjiin, nyt mennään! Tuomo Hurskainen on jo kyydissä, ja Nina Ruti hyppää myös puupinon päälle. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Näky on kuin mainoselokuvasta. Aurinko kimmeltää kirkkaana, valkoinen hanki hohtaa ja keskellä peltoa ohjastetaan perinteisesti valjastettua suomenhevosta, jonka perässä on reki.
Näky on ollut arkinen vielä joitain vuosikymmeniä sitten, mutta silloin suomenhevosen vetämässä reessä olisi todennäköisesti ollut isompi rankakuorma ja vähemmän ihmisiä.
Kaipuu pelto- ja savottatöihin hevosten kanssa on kova. Perinteitä ja vanhaa kulttuuria halutaan vaalia, hevosharrastuksesta halutaan yhä enemmän irti.
Eino Leikas on ihan oikea hevosmies ja Työhevosharrastajien puheenjohtaja. Hän on työurallaan tehnyt metsätöitä hevosen kanssa ja opettaa nyt muita.
”Jokainen valjastaa tyylillään, pääasia on, että valjastus kestää hevosen päällä”, Leikas toteaa, kun viikonlopun mittainen hevosmetsätyökurssi Joensuun Kiihtelysvaarassa on alkanut luokkivaljastuksen opettelulla.
Luokki, rahkeet, rinnustin, harjustin ja länget, oleellisia osia hevosen työvaljaista ja niin perisuomalaisen kuuloisia sanoja. Sanoja, joihin keskivertohevosharrastaja tuskin törmää, jos ei innostu ihan oikeiden töiden tekemisestä hevosten kanssa.
Nina Ruti kiinnostui ja osallistui miehensä Mikko Rutin kanssa hevosmetsätyökurssille.
”Olen aina ollut heppahöperö. Halu säilyttää perinteitä ja vaalia omavaraista elämäntapaa innosti työhevostoimintaan mukaan.”
Kun on innostunut tekemään töitä hevosen kanssa ja omistaa hevosen, tarvitaan enää valjaat sekä välineet. ”Mutta sopivia valjaita ja välineitä on vaikea löytää”, huokaa kurssille osallistunut Paula Tahvainen.
Tahvanaisella on lämminverinen hevonen, jonka kanssa hän on jo aiemminkin osallistunut kurssille. ”Lämminverinen tekee töitä siinä missä suomenhevonenkin, mutta on lyhytpinnaisempi. Käytämme hevosta puunajoon.”
Tahvanaisen hevonen sai hieman sattumalta esimerkiksi länget. Kahdesta eriparisesta längestä syntyi hänen hevoselleen sopiva kokonaisuus.
Länget ovat työvaljaiden keskeinen osa, ja niiden on oltava juuri oikeankokoiset käyttäjälleen. Ne laitetaan hevosen kaulan tyveen ja sen rintaa ja lapoja vasten. Länget välittävät hevosen vedon aisoihin ja kuormaan.
Luokki on u:n muotoinen joko puusta tai metallista valmistettu kaari, jolla länget yhdistetään rahkeiden eli nahkahihnojen avulla aisoihin. Luokin jännitys pitää aisat ajossa irrallaan hevosen kyljistä.
Tammikuun puolessa välissä järjestetty hevosmetsätyökurssi tuli täyteen hetkessä, kertoo Heidi Meuranen. Kurssi järjestettiin Meurasen ja hänen miehensä Joni Meurasen luona Tuulikummun tilalla.
Meuraset ostivat tilan kolme ja puoli vuotta sitten ja ovat siitä asti remontoineet taloa sekä tallia.
”Ehdimme rakentaa Liperiin uuden omakotitalon, mutta kaipuu vielä väljempiin maisemiin vei voiton.”
Työhevostoiminnasta Meuraset innostuivat, kun he osallistuivat Työhevosharrastajien Itä-Suomen alueyhteyshenkilön järjestämälle kurssille.
”Olen aina ollut hevostyttö ja harrastanut ratsastusta. Mutta savotta- ja peltotöiden tekeminen on nyt vienyt mukanaan.”
Tuulikummun tilalla ajetaan rankoja kotitarpeiksi Poika Tuisku -suomenhevosella. ”Tuiskulla on perusasiat jo hyvin hallussa, nyt hiotaan enää tekniikkaa.”
Työhevosharrastajien Itä-Suomen alueyhteyshenkilö Anssi Okkonen on innostunut hevosista vasta aikuisiällä.
”Muutin maalle, ja hevonen tuntui olevan se puuttuva lenkki kokonaisuudesta, kun halusin vaalia perinteitä”, hän kuvailee.
Okkonen asuu Nurmeksessa. Kurssihevoseksi hän oli ottanut mukaansa 16-vuotiaan Siro-Ruusu-suomenhevostamman, vanhan ravurin.
”Minun ei pitänyt ostaa koskaan tammaa, mutta niin vain olen nyt tamman omistaja. Siro-Ruusu on oppinut työajoon nopeasti.”
Kaikista hevosista ei ole työajoon. Hevoselta vaaditaan malttia, jotta se jaksaa esimerkiksi seistä paikallaan kuorman teon ajan. Malttia voi toki opettaa tiettyyn pisteeseen asti.
”Pitää myös muistaa, että työ sitkeyttää hevosta. Katso hevosta silmiin, silmät kertovat sen luonteen.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
