”Suomen EU-politiikka on liian löysää”
JOENSUU (MT)
Suomalaisministerien pitäisi osallistua nykyistä ahkerammin ministerineuvostojen kokouksiin Brysselissä. Sitä mieltä on aluepolitiikan erityisasiantuntija Jussi Yli-Lahti.
Pian EU-edustustosta Brysselistä Suomeen työ- ja elinkeinoministeriöön palaava Yli-Lahti puhui tiistaina Joensuussa itäisten ja pohjoisten maakuntien huippukokouksessa.
Kaksipäiväiseen kokoukseen osallistui noin parisataa maakuntavaikuttajaa ja poliitikkoa.
Yli-Lahti totesi, että uudesta hallituksesta ylivoimaisesti voimakkaimman myönteisen vaikutelman EU-kokouskäytävillä on ennättänyt luoda liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).
”Muidenkin on tehtävä rytminvaihdos ja oltava siellä mukana”, Yli-Lahti korosti ja kärjisti, ettei puhelimeen vastaajien lähettäminen kokouksiin riitä.
Hän totesi, että kaikkiaan Suomen täytyy pystyä toimimaan nykyistä paremmin EU:n jäsenenä.
”Suomi on ollut liian löysällä politiikalla liikkeellä.”
Muun muassa Suomeen kanavoituvan rakennerahastojen rahoitus on Yli-Lahden mukaan ehdottomasti liian vähäistä.
”Kannatan tiukempaa edunvalvontaa rahoitusten suhteen”, Yli-Lahti sanoi. Suurimmat moitteet hän antoi tie- ja liikennehankkeiden jälkeenjääneisyydelle.
Erityisesti ongelma koskettaa Itä- ja Pohjois-Suomea.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto suositteli maakuntavaikuttajillekin nykyistä aktiivisempaa osallistumisinnokkuutta Euroopassa.
”Ylpeänä ei kannata olla nykyisestä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksestamme. Erillisrahastoja on Suomessa hyödynnetty huonosti”, Aalto muistutti.
Hän totesi myös, ettei sanaparista ”älykäs erikoistuminen” päästä eroon. Pikemminkin entistä useammat hankkeet vaativat erittäin vahvan erikoisosaamisen syventämistä kansainvälisillä kontakteilla.
Venäjästä on EU:ssa tullut Aallon mukaan allergiaa herättävä aihepiiri. Jos Venäjä mainitaan asialistalla, viime hetken poissaolot lisääntyvät, Aalto kertoi kokemuksistaan.
Sympatiaa Suomelle ei pakotteista aiheutuvasta rahanmenetyksistä heru.
Yli-Lahti totesi kuitenkin, että vähitellen unionissa aletaan nähdä, ettei Suomen tilanne vastaa enää 15 vuoden takaista vaurautta.
Tyytyväisiä saadaan olla siihen, että Eurooppa-neuvosto onnistui pitämään ulkorajayhteistyöhankkeet pakotteiden ulkopuolella.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
