Seinäjoen jättinavetan robottikaruselli pyöräyttää maidot 600 lehmästä
Lehmät tottuivat uuteen karuselliin muutamassa päivässä. Robottikarusellissa on 24 paikkaa. Juha Harju Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Suomen ensimmäinen ja maailman yhdestoista robottikaruselli on lähtenyt pyörimään sujuvasti Seinäjoella Finnmilkin navetassa. MT kävi tutustumassa 600 lehmän navettaan helmikuussa, kun noin neljäsataa lypsylehmää oli ollut navetassa pari viikkoa.
Lehmä viipyy karusellissa 10–12 minuuttia. ”Tällä hetkellä robottikaruselli lypsää noin 60 lehmää tunnissa, mutta kokemuksen karttuessa tavoitteena on 90 lehmää tunnissa”, Ari Teppo kertoo.
Lehmät tuodaan odottamaan lypsyä 80 eläimen erissä odotusalueelle. Siitä portit laskevat automaattisesti eläimet lehmä kerrallaan robottiin, kun paikka karusellissa vapautuu.
”Karusellissa ensimmäinen robottikäsi pesee takavetimet ja seuraava käsi etuvetimet. Karusellin pyörähtäessä eteenpäin seuraavat kaksi robottikättä kiinnittävät lypsimet. Karuselliin mahtuu kerrallaan 24 lehmää. Kierroksen lopussa viides robottikäsi suihkuttaa vedinsprayn”, Juhani Korkiamäki kertoo.
Kun lehmä lähtee karusellista, automaattiportit ohjaavat sen oikeaan osastoon.
Muutaman päivän totuttelun jälkeen lehmät tottuivat hyvin uuteen lypsymenetelmään, isännät toteavat.
Robottia valvomassa sekä lypsyryhmiä vaihtamassa on yksi ihminen koko lypsyn ajan.
Finnmilkin omistavat Ari Teppo, Katja ja Juhani Korkiamäki sekä vähemmistöosakkaana rehuviljaa tuottava Petter Sandelin. Tepolla oli aiemmin oma navetta ja Korkiamäillä omansa. Molemmilla tiloilla oli käytössä robottilypsy.
Suurella eläinmäärällä eläinten ryhmittely on helpompaa kuin esimerkiksi sadan lehmän navetassa, sillä erikoisryhmistä saadaan riittävän suuria.
Finnmilkillä on omat osastot poikiville, ummessa oleville sekä juuri poikineille. Lisäksi on sairasosasto.
Makuuhallissa on neljä 120 eläintä vetävää osastoa, johon eläimet ryhmitellään tuotostason sekä lypsykauden vaiheen mukaan.
”Automaattiportit ohjaavat eläimet oikeaan paikkaan eläintietoihin asetetun tiedon mukaan”, Korkiamäki kertoo.
”Ryhmiä pyritään muodostamaan kuitenkin myös niin, että toisilleen tutut lehmät pysyisivät samoissa ryhmissä”, Teppo sanoo.
Robottikaruselliin päädyttiin työvoimasyistä. ”Perinteisen karusellin vaatimaa työntekijöiden määrää olisi ollut vaikea löytää”, Teppo sanoo.
Nyt navetassa työskentelee Tepon ja Korkiamäkien lisäksi neljä palkollista. ”Robotin ansiosta jää runsaasti aikaa eläinten tarkkailuun, mitä perinteisellä karusellilla ei olisi jäänyt”, Teppo toteaa.
Robottikarusellilla lypsetään meijeriin menevä maito. Erikois-
erät, kuten ternimaito, lypsetään perinteisellä robotilla.
Jättinavetan lisäksi tontilla on vasikkala, jossa vasikat pidetään 2–3 kuukauden ikäisiksi. Sen jälkeen vasikat siirretään omistajien entisiin navetoihin kasvamaan. Niistä ne tuodaan pari kuukautta ennen poikimista yhteisnavettaan.
Sonnivasikat myydään ternivasikoina välitykseen.
Suurnavetan rakentaminen eteni kovalla tahdilla. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä aloitettiin maansiirtotyöt tontilla, jolla ei ollut yhtään rakennusta. Vuoden 2014 viimeisenä päivänä hiehot tuotiin uuteen navettaan. Tontille oli navetan lisäksi vuodessa noussut vasikkala, laakasiilo sekä rehusiiloja.
Idea ja päätös yhteisnavetasta tulivat vuonna 2012. Piirustukset ja lupa-asiat hoituivat joutuisasti vuoden 2013 aikana.
TUURE KIVIRANTA
Perinteisen karusellin
vaatimaa työn-
tekijöiden määrää olisi ollut vaikea löytää.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
