Ukrainan kansa ryhmittyi puolustukseen vanhasta muistista

Ukrainalaiset järjestäytyivät hyvin nopeasti avuksi erilaisiin tehtäviin siinä, kuinka puolustaa kotimaataan hyökkääjää vastaan. Kuva molotovin cocktaileja kantavista nuorista on Užorodista Länsi-Ukrainasta sodan neljäntenä päivänä. Kuva: Serhiihudak

Sodan syttyessä Igor pakeni kotikaupungistaan Kiovasta Ternopiliin. Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa kaupungissa oli hänen maatalous-Combeja valmistavan yrityksensä varastoja.

Yritys vaihtoi nopeasti tuotantosuuntaa ja alkoi valmistaa valtavia metalliesteitä panssarivaunujen torjuntaan. Muutos oli niin äkillinen, että amerikkalaisen NPR-radiokanavan haastattelussa Igor ei vielä ollut vielä opetellut tekemiensä esteiden englanninkielistä nimeä.

Myös Saksan radion kansainvälisen kanavan Deutsche Wellen (DW) haastattelema kuvataiteilija Volodymyr Kolosnykov on ryhtynyt panssariesteiden tekoon työpajassaan lähellä Unkarin rajaa.

DW:n jutussa metallitaiteilijat kertovat valmistavansa esteiden lisäksi ukrainalaisille sotilaille kannettavia liesiä, joilla rintaman ruokahuolto saadaan järjestymään. Ennen sotaa reppuja ja asusteita valmistanut yrittäjä Sashko Horondi ryhtyi tekemään sotilaille luotiliivejä.

Vastaavia esimerkkejä riittää, sillä ihmiset ympäri Ukrainaa ovat liittyneet sotaponnistuksiin maansa puolustamiseksi.

Pienpanimoissa tehdään oluen sijaan molotovin cocktaileja, koululaiset ja eläkeläiset solmivat kankaanpaloja naamioverkkoihin. Rintamalle tuotetaan ruokaa ja ensiaputarvikkeita koko kansan yhteisenä ponnistuksena.

NPR-kanavan haastattelema meijeriyrittäjä Vitaliy Kovaltchuk kertoi maaliskuun alussa antamassaan haastattelussa ohjeistaneensa meijeriautojen kuljettajia antamaan maitoa kaikille tarvitseville.

”Tällä hetkellä kyse ei ole liiketoiminnasta. Kaikkein tärkein tehtävämme on pelastaa maamme. Liiketoimintaa voi miettiä sen jälkeen”, hän kertoi toimittajalle.

Maanpuolustustahto on ollut Ukrainassa niin suurta, että kaikkia taistelijoiksi ilmoittautuvia ei alkuun otettu rintamalle. Taisteluihin lähetettiin ensisijaisesti sellaisia vapaaehtoisia, joilla on aiempaa sotilaskoulutusta.

Yhdysvaltalainen Time-lehti haastatteli Vovana esittäytynyttä valokuvaajaa, joka oli jonottanut värväystoimistossa ystävänsä kanssa sodan toisena päivän.

”He ottivat yhteystietomme ja antoivat meidän mennä”, Vova kertoi lehdelle.

Taisteluiden sijaan hän päätyi töihin avustuskeskukseen, joka auttaa Ukrainan sisäisiä pakolaisia.

Avustustyölle on valtava tarve. YK:n siirtolaisjärjestön IOM:n arvion mukaan Ukrainan sisällä on tällä hetkellä 7,1 miljoonaa pakolaista. Suurin osa heistä on paennut maan länsiosiin.

Avustuskeskus, jossa Time-lehden haastattelema Vova työskentelee, sijaitsee Chernihivitsin kaupungissa.

Tampereen kokoisen Chernihivitsin asukkaat ovat lahjoittaneet kotimaansa pakolaisille kaikkea mahdollista: ruokaa, vaatteita ja käyttötavaraa kuten vaippoja. Eräs nainen kertoi lehden mukaan antaneensa häälahjaksi saamansa vuodevaatteet auttaakseen pakolaisia.

Vapaaehtoisten apu on ollut arvokasta myös lähellä etulinjoja. He ovat tuoneet sotilaille ruokaa ja lämmintä teetä. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tehneet työtä kenttäsairaaloissa ja lääkinneet paenneita siviileitä.

Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt runsaasti videoita venäläisiä tankkeja perässään hinaavista traktoreista. Kuva: Timo Filpus

Ukrainalaiset, etenkin maan länsiosissa, järjestäytyivät nopeasti ja oma-aloitteisesti vastarintaan. Syynä on alueen historia sissisodankäynnissä.

Maailman kriisejä suomalaisille raportoinut konkaritoimittaja Rauli Virtanen jakoi viime viikolla Instagram-tililleen videon, jossa hänen paikallisoppaanaan toimiva Orest Zub avaa ukrainalaisen sissisodan taustoja.

”Venäjän hyökättyä jokainen kylä muuttui käytännössä yhdessä päivässä sotilastukikohdaksi. Länsi-Ukrainassa jokaisella perheellä on elävä muisto sissisodasta, jota käytiin Neuvostoliittoa vastaan 1950-luvun lopulle saakka. Eli 15 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Siksi ihmiset ymmärsivät hyvin nopeasti, miten pitää toimia”, Zub kertoo Virtasen videolla.

Ukrainalaiset sissit taistelivat kiivaasti myös natsimiehittäjiä vastaan toisessa maailmansodassa.

Taistelutaitojen lisäksi muistissa on elävänä myös Ukraina-mielisen vastarinta-armeijan käyttämät tervehdykset: Slava Ukrayini! Heroyam slava! Kunnia Ukrainalle, kunnia sankareille.

Seitsemän vuosikymmentä on kuitenkin kulunut edellisestä kerrasta, kun Ukraina ryhmittyi kansalaispuolustukseen. Sodankäyntiin on tullut uusia ulottuvuuksia, joihin on myös vastattava.

Sodassa hakkerit ovat olleet tärkeä lisä taistelukentillä käytävään sotaan. Ukrainan kyberturvallisuusviranomaiset ovat kertoneet useissa kansainvälisissä medioissa, että maan tietoverkot ovat jatkuvien hyökkäysten kohteena.

Maan kyberturvallisuudesta vastaavan viraston puheenjohtaja Viktor Zhora kutsui brittiläisen BBC:n jutussa Ukrainan sotaa ensimmäiseksi kybersodaksi. Hyökkäykset elintärkeisiin tietoverkkoihin oli hänen mukaansa onnistuttu kuitenkin suurimmalta osin torjumaan.

Puolustuksen lisäksi Ukrainan puolella taisteleva hakkeriarmeija on väitetysti toteuttanut hyökkäyksiä Venäjän liikenne- ja energiaverkkoihin. Ukrainan puolella taistelevien hakkereiden määrän on arvioitu olevan 300 000 tai jopa 400 000 hakkeria.

Esimerkiksi tunnettu hakkeriryhmä The Anonymous on ilmoittanut toimivansa sodassa Ukrainan puolella.

Keinovalikoimassa on ollut myös informaatiosodankäyntiä. Kyberarmeija on muun muassa perustanut verkkosivun venäläisille äideille. Siellä he voivat selata vangiksi joutuneiden sotilaiden kuvia, löytääkseen joukosta omat poikansa.