Kesämökillä ei saa asua ympäri vuoden – ainakaan virallisesti
Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti syyskuun lopussa, että kunta voi sakon uhalla määrätä asukkaan lopettamaan ympärivuotisen kesämökillä asumisen. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat eilen sunnuntaina.
Kangasalan rakennuslautakunta asetti Rantamäen pariskunnalle uhkasakon, jotta he lopettaisivat loma-asuntonsa käytön vakituisena asuntona. Niin voi tehdä, totesivat hallinto-oikeus ja KHO.
Käytännössä päätös ei vaikuta pariskunnan asumiseen, vaan siihen, missä he ovat kirjoilla.
Pariskunnan mökki on alueella, joka on kaavoitettu loma-asuntoalueeksi. Mökki ei ole vakituinen rakennus.
Sellainen vaatisi poikkeusluvan kunnalta.
Jos vakituinen asuminen loma-asuntoalueella sallittaisiin joillekin, se pitäisi sallia kaikille, totesi kunta. Tällöin kaavoituksella ei enää olisi merkitystä.
KHO:n mukaan kenelläkään ei ole oikeutta asua omistamallaan maa-alueella, jos se on vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia.
Henkikirjoittaja oli kuitenkin hyväksynyt loma-asunnon osoitteen Rantamäkien asuinpaikaksi.
Antti Rantamäki on pettynyt KHO:n ratkaisuun. Hän kertoo odottaneensa perustuslain tuovan suojaa kansalaiselle.
Rantamäen mielestä kyse on kaavoittajan suojelemisesta. Hän sanoo viranomaisten perustelevan päätöstä sillä, että jos vapaa-ajan asunnolla ja pysyvällä asunnolla ei ole eroa, kaavoituksen merkitys katoaa.
Hänen mukaansa kirjojen pitäminen loma-asunnolla on mahdollista muissa kunnissa. Rantamäet siirtänevät nyt kirjansa Tampereelle.
Helsingin Sanomien haastattelema Kittilän entinen henkikirjoittaja Torsti Palokangas löytää tapauksessa virheen rekisteröintiviranomaisten toiminnasta.
”He eivät saisi tehdä päätöksiä, joissa rekisteröitäisiin ihmisiä asumaan muihin kuin vakinaisiin asuntoihin.”
Palokangas kertoo, että Kittilän tunturikeskusten vapaa-ajan asunnoissa asutaan paljon ympärivuotisesti. Asukkaat ovat väestörekisterissä vailla vakinaista asuntoa, mutta osoitteeksi on merkitty loma-asunnon osoite.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
