Heikko euro hyödyttääpk-yrityksiä vain vähän
Toimitusjohtaja Tapani Kiiski tekee joukkoineen Nastolassa koneita vanerin ja viilun sekä kestopuun valmistajille. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSaha- ja vaneriteknologiaa valmistava Raute Nastolasta laskuttaa valtaosin euroina puutuoteteknologian ja palvelujen vientinsä. Parhaat markkinat yhtiöllä ovat tänä vuonna Etelä-Amerikassa.
Toimitusjohtaja Tapani Kiiski sanoo euron heikkenemisen vaikuttavan Rautessa vain vähän. Kaupoista neuvotellaan ensin kuukausia. Toimituksiin kuluu pitkiä aikoja.
”Euron arvo on nyt alentunut pari kuukautta”, Kiiski suhteuttaa.
Keskisuuri pörssiyhtiö myy kokonaisia tehtaita sekä teknologiaa viilun, vanerin ja kestopuun tekijöille. Palveluja yhtiö vie enenevästi eri puolille maailmaa.
Heikko euro haittaa Rautea osien ostoissa Yhdysvalloista, sillä tuontitavara kallistuu. Sieltä tulee puolet tarvittavista osista ja komponenteista.
Raute tekee Suomessa 80 prosenttia toimituksistaan.
Eurolaskutukseen siirtyminen on vähentänyt tarvetta suojautua valuuttariskeiltä. Suojausta tarvitaan rajatusti euroalueen ulkopuolisiin kauppoihin. Laskutusvaluuttaa yhtiö ei aio vaihtaa.
”Emme ole valuuttakeinottelijoita”, Kiiski tokaisee.
Raute sai alkuvuonna ennätysmäärän tilauksia. Kiiski odottaa selvästi voitollista tulosta tänä vuonna. Viime vuosi jäi puoli miljoonaa euroa tappiolle.
Etelä-Amerikassa Raute uudistaa tulipalon jäljiltä koko tehtaan. Maanosasta on nyt 70 prosenttia yhtiön tilauksista. Viime vuonna niitä oli kymmenesosa.
”Maanosa välttyi viime vuosikymmenen lopun taantumalta.”
Ekonomisti Petri Malinen Suomen yrittäjistä sanoo euroa suuren alueen valuutaksi. Se tunnetaan hyvin eri maanosissa.
”Euro helpottaa selvästi vientikauppaa”, Malinen sanoo.
Yhden laskutusvaluutan käyttöönotto helpottaa vientiä, joten pk-yritykset käyttävät yhä enemmän euroa. Valuuttariskit vähenevät.
Dollaria käytetään vielä toisena laskutusvaluuttana.
Euro laski viikon puolivälissä likelle 1,20:tä suhteessa Yhdysvaltojen dollariin nähden. Euro maksoi alle 8,5 Ruotsin kruunua. Malinen odottaa eurokriisin jatkuvan pitkään.
Metalli- ja koneyritys Pellon Groupin toimitusjohtaja Arto Pohto toivoo euron heikkenevän vielä selvästi. Navettojen, sikaloiden ja hevostallien teknologiaa tuottava tehdas laskuttaa vientinsä euroina.
”Halpa euro helpottaa selvästi ostajien ostopäätöksiä”, Pohto kokee.
Euroalueen ulkopuoliset asiakkaat suhteuttavat ostovaluuttaa oman maansa rahayksikköön. Puola, Kiina ja Venäjä ovat yritykselle tärkeitä vientimaita.
Pellon Groupin eli entisen Pellonpajan Suomen tehtaat sijaitsevat Kauhavan Ylihärmässä. Vientiä on pariinkymmeneen maahan, eniten Keski-Eurooppaan.
Ruotsissa yhtiöllä on oma tehdas, joka tekee navetan sisustuksia länsinaapurin kotimarkkinoille. Ruotsista ei juuri ole niiden vientiä muihin maihin.
”Hyödymme vahvasta kruunusta”, Pohto sanoo.
Pohto näkee yrityksensä viennissä kohtuulliset näkymät, mutta hyvät ne eivät vielä ole. Automaattisia ruokintajärjestelmiä ostetaan etenkin Kiinaan ja Puolaan. Puolan talous kasvaa tasaisesti.
Vienti tuo Suomen ulkopuolelta puolet konsernin liikevaihdosta. Pääalue Keski-Eurooppa tökkii pahiten talouskriisissä, mutta kriisi heijastuu koko maailmaan.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
