Quyen Nquyen (kesk.) johdattelee keskustelua merkittävimmästä suomalaisesta: Minna Canth vai Tarja Halonen? Mukana pohtimassa Konsta Hannelin, Emma Jäske ja Emilia Tarvainen. Kuva: Petri Jauhiainen
Joroisten nuorista sisu on suomalaisinta – Kekkosen tekoja pidetään edelleen vakuuttavina
MT vieraili Joroisten lukiossa ja kysyi, mitä nuoret ajattelevat itsenäisestä Suomesta ja sen monista ikoneista.
"Sauna kuuluu suomalaisuuteen. Monet turistitkin haluavat kokeilla saunaa."
”Suomi tunnetaan muutenkin hevimetalli-musiikkikulttuurista.Waltteri Mäensivu
”Kekkonen oli tärkeä henkilö Suomen historiassa.”Henri Niemi
Konsta Hannelinin mielestä monet suomalaiset yritykset, kuten Nokia, ovat jättäneet jälkensä itsenäisen Suomen historiaan. Edessä äänestää Henri Niemi. Kuva: Petri Jauhiainen
”Ei karkit vaan suomalainen sisu”, Anna- liina Räisänen täsmentää ryhmänsä näkemystä suomalaisimmasta asiasta. Kuva: Petri Jauhiainen
Joroisten lukion historiantunnilla oppilaat äänestävät Mannerheimin merkityksestä. Siniset laput osoittavat, että henkilö on heille tärkeä. Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkö Janne Impiö vetää keskustelua. Kuva: Petri JauhiainenHistoria on vahvasti läsnä Joroisten koulukeskuksen aulassa. Muutama vuosi sitten kunta teetätti sinne sodista muistuttavan Pro Patria -taulun. Kivitauluun on hakattu jokaisen 1939–1945 sodissa kaatuneen kuntalaisen nimi. Yksi koulurakennuksistakin on osa historiaa. Se oli aikanaan sotasairaala.
Runsas viikko ennen itsenäisyyspäivää Joroisten lukion ensimmäisen vuosikurssin historiantunnilla keskustellaan Suomen itsenäisyydestä ja sen ikoneista. Ihmisistä, tapahtumista ja asioista, jotka liittyvät olennaisesti menneisyyteen ja historiankirjoitukseen.
Oppitunnin aihe on poikkeava Maaseudun Tulevaisuuden vierailun vuoksi.
Kun lukiolaisilta kysyy Linnan juhlien peruskysymyksen mitä itsenäisyys merkitsee teille, ensimmäiset reaktiot ovat naurunhörähdyksiä. Tavanomaisia pikakommentteja pulpeteista ei heitetä.
Lyhyen tuumauksen jälkeen luokka lämpenee ja näkemyksiä alkaa irrota.
”Itsenäisyys on tärkeä asia. Sitä pitää kunnioittaa, olla ylpeä”, Iiris Tillonen tiivistää.
Kaarle Muurikoski arvioi, että nykypäivän suomalaiset eivät osaa arvostaa tarpeeksi itsenäisyyttä ja rauhaa. ”On totuttu liian hyvään.”
Konsta Hannelin täydentää, että suomalaiset valittavat pienistä asioista, joilla ei ole mitään merkitystä.
Valtiollisten symbolien, kuten kansallislaulun, väheksyntää ei ymmärretä.
”Kaikki eivät ota lippistä pois päästä Maamme-laulun aikana”, Muurikoski paheksuu.
Pian mainitaan, että itsenäisyyteen liittyy paljon suomalaisille tuttuja itsestäänselvyyksiä, kuten turvallisuus, ilmaiset terveyspalvelut, jokamiehenoikeudet ja puhdas luonto.
Venla Eklund lisää listaan ilmaisen koulutuksen. ”Täällä voi myös liikkua vapaasti, ei tarvitse pelätä vaaroja.”
Itsenäisyyteen kuuluvat myös perusoikeudet, kuten sananvapaus. Hannelin arvioi, että nykyään sananvapautta venytetään sanomalla mitä vain.
Seuraavaksi keskustelussa nousevat esiin myös lehtien keskustelupalstat ja pakolaiskriisin aikana yleistynyt vihapuhe. Samalla epäillään, että lehdet sensuroivat keskustelua.
”Kommentointia on ehkä rajoitettu”, Muurikoski sanoo.
Ensimmäisen vuosikurssin lukiolaiset ovat syntyneet vuonna 2001. He ovat eläneet aina Euroopan unionissa ja melkein aina euroaikaa. Valtaa ovat pitäneet presidentit Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.
2000-luvulla syntyneet kokevat monet suomalaisille tärkeät henkilöt, tapahtumat ja tarinat aivan toisin kuin heitä edeltävä sukupolvi.
MT tirkisti lukiolaisten ajattelumaailmaan ja kuulosteli, mitä he tuumivat historiankirjoituksen tunnetuista hahmoista.
Keskustelun alkulämmittelyksi he näkivät MT:n kokoaman kuvasarjan historian aikajanalta. He saivat leikkimielisesti äänestää ja kommentoida kuvia. Jos kuva tuntui läheiseltä, piti nostaa sininen lappu. Vastaavasti kaukaiselta tuntuvat asiat saivat valkoisen äänen.
Historialliset henkilöt pääsevät sarjaan saavutustensa vuoksi. Entisistä presidenteistä Mannerheim herättää myönteisiä reaktioita, eikä kukaan kyseenalaista hänen toimiaan sotien aikoina.
”Hän järjesteli Suomen puolustuksen”, Konsta Hannelin perustelee.
Vastaavan reaktion herättää Urho Kekkonen, koska monet tietävät hänet pitkäaikaisimmaksi presidentiksi. Toukokuussa kuollut Mauno Koivisto koetaan läheisiksi, mutta kommentteja hänestä ei heru. Martti Ahtisaari puolestaan tunnistetaan Nobel-palkinnon ansiosta.
Tarja Halonen on jäänyt luokan mieleen ensimmäisenä naispresidenttinä.
Kulttuurin saralta säveltäjä Jean Sibelius koetaan hyvin tärkeäksi itsenäisyyden historiassa. Veli Damski arvioi, että Sibeliuksen tuotanto kohensi suomalaisten itsetuntoa ja sai heidät ajamaan itsenäisyyttä. Aleksin Kiven kuvaa ei tunnisteta, mutta tarina Seitsemästä veljeksestä on tuttu.
Vänrikki Stoolin tarinoiden kansi ei herätä mitään reaktiota.
Helsingin 1952 olympialaisten merkitystä ei pidetä suurena, ei myöskään Armi Kuuselan valintaa maailman kauneimmaksi.
Tuntemattoman sotilaan tarina sen sijaan kiehtoo lukiolaisia, mutta kirjaa ei ole lukenut kukaan. Syykin on selvä. ”Kirja tulee luettavaksi lukiossa vasta neljännellä kurssilla”, täydentää äidinkielenopettaja Merja Ahtiainen.
Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman on muutama katsonut. Uusin, Aku Louhimiehen elokuvaversio on saanut paljon julkisuutta, ja monet oppilaat ovat nähneet sen.
Muusikoista Lordin euroviisuvoittoa 2006 muistellaan lämpimästi.
Yksi Suomen kansainvälisesti myydyin artisti Darude herättää naurunremahduksen ja hittibiisi Sandstorm on monen huulilla.
Teinitähti Isaac Elliotin tuntevat kaikki, mutta ainoana koko kuvasarjasta hän saa pelkkiä valkoisia lappuja. Niiden mukaan kenenkään kuulokkeissa ei soi Elliotin musiikki.
Talvisota, armeija, porot, Lappi, Matti Nykänen ja ruisleipä vilahtavat ohi. Tuttuja kaikki, mutta eivät intohimoa herättäviä.
Eduskuntatalo saa osakseen tirskuntaa, vaikka 2016 nuorisobarometrissä nuorista neljä viidesosaa luottaa sen toimintaan.
”Suomi saa itse päättää asioista”, Veli Damski perustelee.
”Ei sieltä tule mitään hyviä päätöksiä”, Helmi Tuomainen kuittaa.
Kuva Pride-marssista saa selkeän puollon. Tasa-arvoisen avioliiton eteneminen on Kaapo Lappalaisen mielestä iso asia. Muutama kokee, ettei seksuaalisen tasa-arvon edistäminen ole heille läheinen asia.
Lopulta luokka syttyy urheilulle. Kuva vuoden 1995 jääkiekon MM-kisoista herättää.
”Ei sentään katsottu telkkarista”, Muurikoski heittää. Myös MM-voitto 2011 sekä nuorten MM-voitto 2016 saavat kannatusta.
Jotain kuvista myös puuttuu. Luokka luettelee Muumit, Marimekon, saunan ja salmiakin tärkeiksi ikoneiksi.
”Sekä Suomen salibandyn MM-voitto,” Kalle Hartikainen sanoo.
”Hiihto on myös tärkeä, koska Suomi pärjää siinä ihan hyvin”, Emilia Tarvainen jatkaa.
Tunnin lopuksi lukiolaiset ratkoivat ryhmissä kolmea Suomeen liittyvää kysymystä: mikä on suomalaisinta, kuka on merkittävin suomalainen ja mikä on 2000-luvun tärkein tapahtuma.
Lukiolaiset pohtivat seuraavia kysymyksiä: mikä on teidän mielestänne suomalaisinta, kuka on teidän mielestänne Suomen merkittävin henkilö (elävä tai kuollut) ja päättäkää 2000–2017 Suomen historian merkittävin tapahtuma, joka varmasti muistetaan?
Suomalaisimmat asiat:
Suomi, jääkiekko, sisu (2 valintaa) ja sauna.
Suomen merkittävimmät henkilöt:
Urho Kekkonen (3 valintaa), Minna Canth ja Viljam Pylkäs.
Suomen merkittävimmät tapahtumat 2000–2017:
MM-kulta 2011 (2 valintaa), Suomi 100 -juhlavuosi (2) ja Euroviisuvoitto 2006.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
