Suomi ja IOM laajentavat terveystyötä Somaliassa
Mogadishu, Somalia (MT)
Sisällissota ja pari vuosikymmentä jatkunut poikkeustila on romahduttanut Somaliassa terveyssektorin. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM on Suomen tuella aloittamassa jälleenrakennustyötä asiantuntijaohjelmalla. Työ saatettiin käyntiin maanantaina Somaliassa.
Menetimme suuren osan koulutettua terveydenhoidon henkilökuntaa, kun sota alkoi. Lisäksi sairaalat pommitettiin, kertoo Somalian liittovaltion terveysministeri Hawa H. Mohamed.
Sen jälkeen terveydenhoitoa ovat harjoittaneet monet sellaiset ihmiset, joilla ei ole siihen mitään koulutusta ja pätevyyttä. Se on vienyt täysin ihmisten luottamuksen terveyspalveluihin.
Rauhan palattua terveydenhoitoa on päästy rakentamaan. Matka on kuitenkin vasta alussa, sillä koko maahan ei ole edelleenkään saatu luotua sellaista rauhaa, jossa aluehallinto – mukaan lukien julkiset palvelut – voivat toimia.
Heikoin tilanne on maan etelä- ja keskiosissa, joita IOM:n nelivuotinen ohjelma nimenomaan koskettaa. Terveyspalvelujen lisäksi työtä tehdään näissä uusimmissa osavaltioissa myös opetussektorilla.
Pohjoisosan kahdessa pinta-alaltaan suurimmassa osavaltiossa, Somalimaassa ja Puntmaassa, julkisia palveluita löytyy jo rajoitetusti, sillä niihin rauha palasi aiemmin.
Näissä IOM:n ohjelma on pyörinyt pisimmillään jo vuodesta 2008. Se jatkuu ensi heinäkuun loppuun.
”Paikallisia terveyspalveluja on saatu käyntiin yksityisen ja julkisen sektorin välimaastossa”, ministeri Mohamed kertoo MT:lle.
”Kansainväliset järjestöt hoitavat tätä toimintaa jossain määrin osana humanitaarista apua. Ammattilaistiimejä ja henkilökuntaa on vuokrattu sairaaloihin myös ulkomailta.”
Vaativaa hoitoa tarvitsevia ihmisiä on jouduttu myös kuljettamaan hoitoon muun muassa Arabimaihin, mikä on luonnollisesti velan ja kansainvälisen tuen varassa elävälle maalle suunnaton rasite. Samalla rahalla saataisiin kotimaassa paljon aikaan.
Naisena Mohamed kantaa eniten huolta erityisesti synnytys- ja kätilöpalveluista, koska niitä ei voida ulkoistaa. Esimerkiksi kriittisestä raskaudesta kärsiviä ei edes voida kuljettaa kauas, kun tiestö on heikko ja etäisyydet pitkiä.
”Kaikkein tärkeintä on saada pätevää henkilökuntaa alueille, jotta he rakentaisivat uudelleen suhteet paikallisiin ihmisiin”, Hawa H. Mohamed painottaa.
”Terveydenhuollon laitteistoista on myös pulaa. Niitä saa kuitenkin hankittua käytettyinä ja kansainvälisten järjestöjen avulla. Osaaminen ei ole samanlainen ostettava hyödyke.”
Ministeri Mohamed on itse käynyt koulut ja opiskellut siirtolaisena Britanniassa. Hän saapui kotimaahansa IOM:n rekrytoimana asiantuntijana Unicefin terveydenhuolto-ohjelmaan.
”Olen itse elävä esimerkki siitä, että moni pakolaisista haluaa palata – ei vain lyhyeksi aikaa vaan pysyvästi.”
Ministeri kiittelee IOM:n asiantuntijaohjelmaa, joka alkoi Suomen somalien aloitteesta vuonna 2008. Lääkärien ja sairaanhoitajien osaamisen siirrossa on saavutettu erinomaisia tuloksia Somalimaassa ja Puntmaassa. Nyt myös muut länsimaat ovat alkaneet harjoittaa samanlaista toimintaa omien somaliensa keskuudessa.
Pakolaisiksi lähteneet ammattilaiset ovat palanneet omaan tai vanhempiensa kotimaahan kouluttamaan ja jakamaan osaamistaan kolmesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen ulottuvilla pesteillä. Osa heistä on jo jäänyt, osa tekee perheineen muuttoa, ja osa vielä harkitsee vakinaista jäämistä Somaliaan.
Kaijaleena Runsten
MT uutisoi Somalimaan ja
Puntmaan kokemuksista
lisää lähinumeroissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
