Puolustusselonteko jatkuuhuoltovarmuusselvityksellä

Suuri osa Puolustusvoimien materiaalista vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä, hallituksen selonteko varoittaa. Hankinnat lykätään kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomi rakentaa maanpuolustustaan mahdollisimman paljon kaikenlaisen yhteistyön ja hyvien suhteiden varaan, ilmenee hallituksen uudesta turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta.

Yhteistyötä harjoitetaan myös Pohjois-Atlantin liiton Naton kanssa. Mahdollisesta jäsenyydestä ei selonteossa puhuta. Sen sijaan aiemmassa vuoden 2009 selonteossa jäsenyyden harkitsemiseen nähtiin perusteita.

Siten voimassa pysyy hallitusohjelman linjaus: Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa kriisien hallinnassa yhteistyötä Naton kanssa. Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuutta pidetään yllä, mutta nykyinen hallitus ei hakua valmistele.

Suomi sitoutuu erityisen vahvasti pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen ja kehittämiseen. Selonteon mukaan tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö edistää vakautta ja lisää Suomen vaikutusmahdollisuuksia lähialueella.

Suomi korostaa EU:n yhtenäisyyden merkitystä. Sen rinnalla Suomi vaalii jatkossakin kahdenvälisiä suhteitaan maailmanpolitiikan ja -talouden keskeisiin maihin.

Venäjä on keskeinen naapuri ja kauppakumppani. Suomi toivoo sen ja EU:n yhteistyön kehittymistä.

Huoltovarmuus on keskeinen osa turvallisuutta ja maanpuolustusta, selonteko toteaa. Erikseen se mainitsee infrastruktuurin: liikenteen, viestinnän ja energiahuollon.

Elintarvikehuoltoa selonteossa ei käsitellä.

Huoltovarmuus tulee tarkemmin esille, kun hallitus uusii huoltovarmuuspäätöksensä ensi kevään aikana.

Selonteon mukaan ”laajamittaisen sotilaallisen voimankäytön uhka on pieni, mutta sitä ei voi sulkea pois”. Sen takia Suomen tulee jatkossakin huolehtia omasta puolustuskyvystään.

Sodan ajan joukkojen määrä on vuonna 2015 noin 230 000 sotilasta.

Joukkojen vähenemistä kompensoidaan sekä miehistön että asejärjestelmien suorituskyvyn lisäämisellä.

Operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle luodaan uudeksi joukkotyypiksi paikallisjoukot, joilla vahvennetaan paikallispuolustusta.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) korostaa, että puolustuksemme strategiset perusvalinnat säilyvät muuttumattomina. Niitä ovat yleinen asevelvollisuus, koko maan kattava alueellinen puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus.

Selonteon mukaan merkittävä osa kaikkien puolustushaarojen tärkeimpien joukkojen materiaalista vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä.

Yleisen taloustilanteen heikentymisen ja epävarmuuksien vuoksi menokehyksiä ei kuitenkaan haluta muuttaa, vaan rahoitusratkaisut lykätään seuraavalle hallituskaudelle.

2020-luvun erittäin merkittäväksi haasteeksi selonteko nostaa Suomen meri- ja ilmapuolustuksen suorituskyvyn ylläpitämisen.

Valtioneuvosto antoi selonteon Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2012 eduskunnalle torstaina. Eduskunta käy siitä tämän jälkeen keskustelun.

Selonteko perustuu hallitusohjelman edellyttämällä tavalla laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen.

Selonteon tarkastelujakso ulottuu 2020-luvulle.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen.

HEIKKI VUORELA

Avaa artikkelin PDF