Suomi pakkautuu yhä tiiviimmin Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva on dramaattinen. Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n tekemä alueellinen väestöennuste vuosiksi 2017–2040 piirsi kuvan yhä tiiviimpään pakkautuneesta Suomesta.

20 vuoden kuluttua vain pääkaupunkiseutu sekä Turun ja Tampereen seudut onnistuvat kasvattamaan väkimääräänsä, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ennustaa.

MDI toteutti ajankohtaisen alueellisen väestöennusteen kymmenelle keskeiselle kaupunkiseudulle vuoteen 2040 asti. Selvityksen olivat tilanneet asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo-pankki, Kuntarahoitus, kiinteistöomistajia ja rakennuttajia edustava RAKLI ja ympäristöministeriö.

Ajankohtaiset laskelmat ottavat huomioon Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman koko maan syntyvyysennusteen. Syntyvyyden alentuminen aiheuttaa Suomen väestökehityksessä odottamattomia muutoksia keskeisten kaupunkien ja niiden lähiseutujen väestökehityksessä.

Tutkimusta esitelleen Rasmus Aron mukaan alueellinen eriytyminen kiihtyy seuraavien 20 vuoden aikana. Alueellinen eriytyminen tapahtuu myös kaupunkiseutujen välillä ja niiden sisällä.

Kaupunkipolitiikan neuvonantaja Eero Holstila muistutti, että Helsingissäkin on suuri joukko karttaruutuja, joilla väestö pienenee parhaillaan.

MDI:n ennusteen mukaan Suomessa asuu yhteensä 5 602 941 asukasta, joista kolmannes asuu Helsingin seudulla, toinen kolmannes Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudulla. Loput 33,9 prosenttia asuvat muualla maassa pienemmissä taajamissa haja-asutusalueilla.

Kokonaan asukkaista tyhjenevä alue kasvaa. 10 kaupunkiseudun alueella asuu suomalaisista 67 prosenttia vuonna 2040.

Kaupunkiseudut aluekonsultit jakavat kolmeen koriin: Vahvan kasvun seuduiksi lasketaan Helsingin, Tampereen ja Turun seudut. Taittuvan kasvun seutuja ovat Oulu, Jyväskylän ja Kuopion seudut. Vähenevän väestön seutukuntiin väestönkehityksen perusteella jäävät Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudut.

Oulun seutukunta kasvaa ennusteen mukaan vuosien 2017–2040 välillä vielä lähes 17 000 asukkaalla (+6,7 prosenttia), mutta väestönkehitys on lähes kymmenen prosenttia heikompaa kuin ennustettiin vielä vuonna 2015.

"Vuonna 2010 laskin vielä Oulun ja Kuopion kasvaviin kaupunkeihin. En tee sitä enää", arvioi Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna.

Pauna ennusti jo vuosikymmenen alussa, että edes kaikki Suomen yliopistokaupungit eivät pärjää voittajina asukaskehityksessä. Niin ikään Pauna arveli tuolloin, että "maassa on miljoona asuntoa väärin sijoittuneena".

Luku on tänään suurempi.

Suomessa on rakennuskantaa 10 miljoonan väestöä varten. Muuttoliike aiheuttaa kuitenkin paineita rakennuttaa uusia asuntoja kasvavaa muuttoliikettä varten. Samalla väestöä menettävillä alueilla asunnot voivat menettää vakuusarvonsa kokonaan.

Kuntarahoituksen johtaja Jukka Helminen muistutti Suomen asuntorahoituksen ja lainoituksen noudattavan kansainvälistä rahoitusta ja luottoluokittajia. Investointitarpeita on muuttotappioalueillakin, mutta tarpeet ovat erilaisia.

Syntyvyyden alentuminen nykytasolle merkitsee sitä, että alle 15-vuotiaiden ikäluokkien määrä vuoteen 2040 mennessä vähenee kaikkialla Suomessa, myös Helsingin seudulla (-0,6 prosenttia).

Enimmillään Lahdessa ja Seinäjoen seutukunnissa lasten määrä putoaa jopa neljänneksellä verrattuna nykytilanteeseen. Koko maassa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa.

Syntyvyyden lasku johtaa myös siihen, että maan sisäinen muuttoliike hiipuu.

Maahanmuuttajista syntyy seutukuntien välille yhä kovempaa kilpailua. Kilpailu asukkaista lisääntyy.

Joensuun seutukunta kuuluu väestönkehityksen häviäjiin. Seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan. Vuoteen 2040 mennessä alueen väkimäärä pienenee 5,3 prosentilla ja runsaalla 6 500 asukkaalla.

Puhelimitse alueellista väestöennustetta tiedotustilaisuudessa kommentoinut Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen arvioi, että "vain työperäinen maahanmuutto voi pelastaa alueen".

"Meillä on runsaasti aloja, kuten metsä, metalli, muovi-, ict- ja rakentaminen, joilla työvoiman saanti rajoittaa kasvua, vaikka työttömyys on samaan aikaan korkea."

Pohjois-Karjalassa riittää resursseja muun muassa 9 000 vuokra-asuntoa, työpaikkoja, koulutusta ja luonnonvaroja. Karjalainen toivoo ja ennustaa, että ihmisille tulee myös uusia muuttotarpeita, kun he arvostavat puhdasta ilmaa, vettä ja tervettä ympäristöä.

Korjattu 25.2.2019 kello 9:54: Suomen väkiluku vuonna 2040 on MDI:n ennusteen mukaan 5 602 941. Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutu ovat "taittuvan kasvun seutuja" eivätkä taantuvan kasvun seutuja.