Valtioiden liitosta liittovaltioonja velkojen yhteisvastuuseen?
Euroopan rahaliiton arkkitehtuurista päättivät Maastrichtin sopimuksesta neuvoteltaessa pitkälti Saksa ja Ranska. Suomi ei ollut vielä tuolloin yhteisön jäsen.
Saksan vaatimuksesta EU:n keskuspankista tehtiin vahva ja itsenäinen inflaatiota ja hintavakautta vahtiva pankki.
Rahaliiton perussopimukseen sisältyvät liiallisten budjettialijäämien kielto ja sen varaan rakennettu kasvu- ja vakaussopimus. Vastuu finanssipolitiikasta jäi kansallisvaltioille.
Nyt jo tiedämme, että näitä ennen mainittuja periaatteita on rikottu rankasti ja vieläpä suuren jäsenmaiden toimesta.
Kolmas rahaliiton kulmakivi on perussopimuksen 125 artiklan mukaisesti jokaisen valtion vastuu omista sitoumuksistaan, eikä niitä ole lupa siirtää muiden valtioiden, komission tai EKP:n maksettavaksi tai vastuulle.
Tämä niin sanotun yhteisvastuun kieltävän no bail out -säännön piti olla rahaliiton kulmakivi. Tätä täydentää artiklan 123 periaate, joka kieltää valtion keskuspankkirahoituksen. Näitä artiklan 125 ja 123 sääntöjä ei kuitenkaan konkretisoitu eikä pistetty täytäntöön.
Rahaliitto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 1999. Euro on valuutta ilman valtiota. No bail out -sääntöjen vastaisesti rahoitus- ja pankkikriisejä on hoidettu yhteisvastuullisesti erilaisin tukipaketein ja vakausvälinein.
Rahaliiton perusperiaatteet on heitetty romukoppaan. EKP, siis keskuspankkikin, on jo sadoilla miljardeilla euroilla rahoittanut kriisivaltioita.
Nyt ratkaisua haetaan liittovaltiosta?
He, jotka väittävät, ettei EU:sta tule liittovaltiota, eivät ole seuranneet, mitä Saksassa ja Ranskassa on tapahtumassa.
Saksassa liittokansleri Merkelin oma puolue CDU puoluekokouksessaan Leipzigissä 17.11.2011 linjasi Eurooppa-politiikkaansa: EU:n on edettävä askel askeleelta kohti poliittista unionia (liittovaltio). Tämä edellyttää perussopimuksen muutoksia ja sitä valmistelemaan asetetaan konventti selkeästi määritellyllä mandaatilla. EU:lle tarvitaan kaksikamarinen järjestelmä ja molemmille kamareille aloiteoikeus.
”Vahva Eurooppa hyvä tulevaisuus Saksalle tarkoittaa saksavetoista EU:n liittovaltiota.”
Saksassa on nostettu jo keskusteluun kansanäänestys EU:n liittovaltiokehityksestä ensi vuoden 2013 syksyn liittopäivävaalien yhteydessä. Juuri ennen tämän vuoden juhannusviikon huippukokousta Saksan liittokansleri Merkel ja Ranskan uusi presidentti Holland linjasivat yhdessä tavoitteekseen integraation syventämisen ensin pankkiunionin, talousunionin ja sitten poliittisen unionin kautta liittovaltioon.
Eteläisen Euroopan velka- ja talouskriisissä olevat rahaliiton jäsenmaat näkevät ainoaksi pelastuksekseen liittovaltion, joka ottaa vastuulleen heidän velkansa ja pankkikriisinsä. Ranskallakin on paljon velkaa, ongelmapankkeja sekä korkea työttömyys. Tässä etujen ykseys yhdistää näitä rahaliiton sääntöjä karkeasti rikkoneita maita.
Tässä tilanteessa Suomen pitää viisaasti valmistella oman tulevaisuutensa suunnitelmat. Nyt on aika pysähtyä ja lopettaa askel kerrallaan -politiikka kohti liittovaltiota.
Siksi keskusta vaatii laajaa kansalaiskeskustelua maamme tulevaisuudesta. Liittovaltiosuunnitelmasta on järjestettävä kansanäänestys. Kansaa pitää nyt kuunnella, kun euroon liittymisessä ei kuunneltu, oli se suuri virhe.
Ruotsin kansa torjui maan euroon liittymisen kansanäänestyksessä. Suomen kansallisia etuja pitää puolustaa loppuun asti. Saksan kyljessä ajaudumme liittovaltioon.
Itsemääräämisoikeutta takaisin kansallisvaltioille, pois yhteinen velkavastuu. Jos EU aikoo jatkaa toimintaansa, se voi tapahtua vain kansalaisten tuella ja hyväksymisellä.
Sen saaminen vaatii radikaalia tehtävien siirtoa takaisin jäsenmaille. Vain ne asiat on syytä tehdä EU-tasolla, joista yhdessä päättäen saadaan lisäarvoa koko EU:lle.
Yhteismarkkinat on yksi hyvä esimerkki tästä. Tässä on rakennuspuita keskustelun perustaksi.
Sirkka-Liisa Anttila
kansanedustaja ja
suuren valiokunnan jäsen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
