Renki kouluttautuu maatilan töiden ohessa
Tilalta toiselle: Jarkko Hurri sukkuloi kolmen pyhäjärveläisen tilan välillä. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoPYHÄJÄRVI (MT)
Kainuulainen Jarkko Hurri etsi maatalousalan oppisopimuspaikkaa pitkään, kunnes Pyhäjärveltä tärppäsi.
”Etsin pitkään sopivaa paikkaa Kainuusta, tuloksetta. Eräänä aamuna huomasin ilmoituksen avoimesta työpaikasta. Pyhäjärvelle haettiin oppisopimusrinkiin ’renkiä’, ja päätin hakea”, Hurri kertoo.
Hurrin kiekura -renkiringin piirissä on kolme pyhäjärveläistä maatilaa, joiden töissä oppisopimuslainen vuorottelee.
”Kaksi tiloista sijaitsee vieretysten ja tekee valmiiksi paljon yhteistyötä, joten saman päivän aikana tulee paiskittua joskus töitä molemmissa. Kolmaskin ringissä oleva tila on vain kuuden kilometrin päässä”, Hurri taustoittaa.
”Työn uusjako – Rengin paikka auki” -hankkeen kehittämä renkirinki-toimintamalli kerää laajalti kiitosta.
Renkiringillä helpotetaan oppisopimustyöntekijän palkkaamista maatilalle, hanketyöntekijä Satu Nieminen toteaa.
”Hanke hoitaa kaiken työnantajabyrokratian rekrytoinnista palkanmaksubyrokratian pyörittämiseen saakka, tilojen sitä halutessa. Tämä on eräs madalluskeino sille, että uskalletaan ottaa ulkopuolinen työntekijä.”
Pyhäjärvellä pyörii paraikaa kaksi renkirinkiä, joissa molemmissa työntekijä kiertää useammalla tilalla tekemässä ja oppimassa maataloustyötä.
”Kokemukset ovat tähän mennessä olleet erittäin rohkaisevia. Haimme hankkeelle jatkoa, ja Pohjois-Pohjanmaan elykeskukselta tuli myöntävä päätös. Jatkolle on toistaiseksi näytetty vihreää valoa”, Nieminen kertoo.
Maatilan työt kiinnostivat Jarkko Hurria jo nuorempana, mutta ammattikoulutuksen hän hankki ravintolakokiksi.
Lisäksi mies on suorittanut maarakentajakoulutuksen aikuislinjalla.
”Kaivoksessa maarakennushommissa työskennellessä oli kuin koneen osanen. Työ oli yksitoikkoista. Maatilan töissä saa ja pitää ajatella omilla aivoillaan”, Hurri kehuu.
Hurri kokee oppivansa työssä paremmin kuin koulun penkillä.
”Käytännönläheisillä aloilla se on usein näin päin, että tekemällä oppii parhaiten. Parasta on, ettei opiskelun ohelle tarvitse katsella erikseen muita töitä, kun tienestiä kertyy. Toivottavasti oppisopimuskoulutusta saadaan lisättyä”, hän toivoo.
Teoriaopetuksessa Hurri kulkee kahdesta neljään päivänä kuukaudessa Haapajärven maatalousalan ammattioppilaitoksen maa- ja metsätalousosastolla.
”Ongelmana tällä hetkellä on, ettei rinki saa koulutustukea ammattitutkintoon, vaikkakin perustutkintoon sitä saadaan. Tässä on selkeä ongelmakohta”, Satu Nieminen huomauttaa.
Nieminen näkee Hurrin tavoin, että oppisopimuskoulutusta olisi lisättävä.
Maatalousalalle riittää Suomessa tekijöitä jopa ruuhkaksi asti alanvaihtajista ammattiin jo kouluttautuneisiin saakka, Nieminen huomauttaa.
”Vastoin yleistä harhaluuloa tulijoita maatilan töihin on paljon. Pyhäjärven renkiringin kaksi oppisopimustyöntekijää valikoituivat useiden hakijoiden joukosta.”
Hakijoita on ollut Suomen eri kolkista sekä ulkomaita myöten.
”Eteläisin hakemus saapui Kouvolasta, pohjoisin Kolarista. Lisäksi työtä haki esimerkiksi bangladeshilainen henkilö”, Nieminen kertoo.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
