Rapsikuoriaisia paikoin runsaasti
Rapsikuoriaisen lohkokohtainen tarkkailu on ajankohtaista myöhäisissä kasvustoissa.
Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi, 2–3 kuoriaista/ kasvi.
Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa. On kuitenkin huomioitava, että neonikotinoidien, indoksakarbin ja pymetrotsiinin käyttö on sallittu vain kerran kasvukaudessa.
Parhaan tehon aikaansaamiseksi sekä pölyttäjille ja luontaisille vihollisille aiheutuvien haittavaikutusten vähentämiseksi torjunta on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen kukintaa.
Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on pitkittyneiden sateiden vuoksi suuri. Pahkahomeriskiä lisää taudin esiintyminen lohkolla tai sen lähietäisyydellä jonakin neljästä edellisestä kesästä.
Kasvusto tulisi ruiskuttaa täyskukinnan aikaan juuri ennen kuin ensimmäiset terälehdet alkavat varista. Pahkahomeen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ovat Acanto, Amistar, Basso, Juventus, Proline, Prosaro, Rovral 75 WG sekä edellisten rinnakkaisvalmisteet.
Hernekääriäisen lento Etelä-Suomessa on alkanut. Feromonipyydystarkkailu on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2–3 päivän välein.
Torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunnan ajoitus määräytyy lohkokohtaisessa feromonipyydysseurannassa havaitun aikuisten kääriäisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan.
Rehevissä härkäpapukasvustoissa on havaittu ensimmäiset suklaalaikun oireet. Mikäli oireita esiintyy, kasvusto on hyväkuntoinen eikä kasvustojen kehitys ole viivästynyt, suklaalaikun kemiallista torjuntaa voi harkita.
Pihlajanmarjakoin muninta jatkuu ja munien kuoriutuminen alkaa sääennusteen mukaan laskettuna viikon 29 alussa ja jatkuu parin viikon ajan.
Torjuntatarve voi alueittain vaihdella suuresti pihlajan kukinnan runsauden mukaan. Jos tarhaan sijoitettujen feromonipyydysten saalis ylittää 20–30 yksilöä, torjunta on yleensä tarpeen.
Omenakääriäisen päämuninta ajoittui kesä–heinäkuun vaihteeseen ja munien kuoriutuminen samoihin aikoihin kuin pihlajanmarjakoin. Omenakääriäisen virusvalmiste tehoaa vain omenakääriäisen vastakuoriutuneisiin toukkiin.
Omenankehrääjäkoita esiintyy monin paikoin runsaasti ja toukat alkavat pian koteloitua.
Kosteat säät suosivat omenaruven leviämistä. Jos lehtiin on kehittynyt rupilaikkuja, torjuntatarve jatkuu edelleen.
Mansikan sadonkorjuun aikana arvioidaan marjojen vioituksia luteiden ja muiden tuholaisten ja tautien merkityksen ja torjunnan onnistumisen arvioimiseksi. Sateisen kesän seurauksena etanoita ja niiden aiheuttamia vioituksia voi esiintyä tavanomaista enemmän.
Mansikkapunkin esiintymisen ja torjunnan onnistumisen toteamiseksi paras tapa on kerätä avautumattomia nuoria lehtiä ja lähettää ne laboratorioon tutkittavaksi (Luken kasvinsuojeluneuvonta). Samalla selviää petopunkkien esiintyminen.
Mansikan tyvimätä voi vielä aiheuttaa tänä vuonna istutettujen taimien kuihtumista, varsinkin, jos sää lämpenee.
Herukansilmukoin muninta on alkanut. Munista myöhemmin kuoriutuvat toukat kaivautuvat silmuihin talvehtimaan. Feromonipyydysten saaliin perusteella voi arvioida aikuisten koiden torjuntatarvetta: jos perhosia tulee pyydykseen kymmeniä, torjunta voi olla kannattavaa.
Herukanrataspunkin oireet ovat nyt nähtävissä.
Vatunäkämäpunkin vioitusten kehittymistä uusissa versoissa tarkkaillaan torjunnan onnistumisen arvioimiseksi. Glen Ample lajikkeen lisäksi myös muilla lajikkeilla voi ilmetä punkkien aiheuttamia oireita.
Vatunäkämäpunkin torjuntaan käytetyn rikkilannosruiskutuksen mahdollisina seurauksina voi esiintyä latvuslehtien ennenaikaista kellastumista. Sadonkorjuun alkaessa huomioidaan vattukuoriaisen toukkien vioitukset ja arvioidaan tarkkailun ja torjunnan onnistumista.
Harmaahomeen torjunta on tarpeen kosteissa oloissa. Ulkomailta hankituissa, erityisesti pitkäversotaimissa esiintyvistä kuihtumisoireista voi ottaa yhteyttä Luonnonvarakeskukseen vadelman juurilahon esiintymisen selvittämiseksi.
LUONNONVARAKESKUS
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
