Maajussista tuli lähiruokatukkuri
Yrittäjä Jyrki Hasila on maatilan yleismies jantunen, joka hakkaa vaikka kahvilan kassakonetta. Aamu alkaa kolmen tienoilla, kun asiakkaille menevät kuormat lastataan autoon. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA (MT)
Jyrki Hasila sai kuusivuotiaana luvan opetella traktorilla ajamista. Niinpä hänestä tuli maajussi. Aikuisena agrologiksi opiskellut mies kuitenkin tajusi, että traktorilla ajelun oheen on keksittävä muutakin tai mentävä vieraalle töihin.
Kaikki alkoi perunasta. Hollolan kunta alkoi kysellä 90-luvun lopulla, saisiko perunaa valmiiksi kuorittuna.
”Siitä se lähti”, Jyrki Hasila, 39, kertoo. Isä rakensi kuorimohallin ensimmäisen osan ja poika etsi laitevalmistajan.
Alun perin Hasilan tilalla harjoitettiin perinteistä maataloutta niin kuin muillakin tiloilla. Lehmät ammuivat navetassa ja pelloilla viljeltiin viljaa, sokerijuurikasta ja perunaa. Jokunen vuosi kasvatettiin sikojakin.
Sittemmin tuotantorakennuksille on keksitty uutta käyttöä.
Ensimmäiset kuoritut perunat lähtivät ovesta ulos vuonna 2000, Hasila kertoo.
”Tänä päivänä kuoritaan tunnissa sen verran, mitä silloin kuorittiin päivässä.”
Tuotanto lähti rakettimaiseen nousuun, kun asiakkaaksi saatiin Lahden kaupunki. Asiakaskuntaa on tätä nykyä Heinolasta Helsinkiin asti.
Päämarkkina-alue on Päijät-Häme, jossa ammattikeittiöt tilaavat suuria määriä hankintarenkaan kautta.
Ostojen keskittymiseen olisi Hasilan mukaan ollut vaikea vastata pelkällä perunalla, vaikka sitä pilkotaan ja pakataan asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Lisäaineitakaan ei käytetä toisin kuin monet kilpailijat.
Hasila ryhtyi vihannes- ja hedelmätukkuriksi.
”Ilman välitystoimintaa asiakkaitamme olisivat tukkuliikkeet. Nyt voimme toimittaa tuotteet suoraan loppukäyttäjälle.”
Yrittäjä suosii tukkuhankinnoissa lähiruokaa aina kun se on mahdollista. Banaanit tulevat tietenkin kaukaa, mutta esimerkiksi lantun kasvattaja saa tuotteensa Hasilan yrityksen kautta suurkeittiöön asti.
Kun liikevaihto pomppasi pitkästi maatalouden ohi, Hasila päätti perustaa osakeyhtiön. Viime vuonna He-Vi Hasila Oy:n liikevaihto oli noin 1,7 miljoonaa euroa.
Puolet liikevaihdosta kertyy perunan jalostuksesta ja toinen puoli välitystoiminnasta.
Perunaa tarvitaan pari miljoonaa kiloa vuodessa. Siihen eivät oman pellon perunat riitä.
”Omaa viljelystä on noin 40 hehtaaria. Melkein toinen mokoma perunaa ostetaan muualta.”
Maatalous ei tuota suuria tuloja, mutta elämänlaatua sitäkin enemmän. Se on maajussille terapiaa, Hasila sanoo.
”Pellolla on mukava möyriä ja tuulettaa ajatuksiaan. Siellä saa olla puhelimilta rauhassa, kun ruiskutuksia tehdään paljon yöaikaan.”
Hasila tekee istutus- ja nostotyöt kimpassa tutun perunanviljelijän kanssa. Viljelykierto toteutuu yhteistyössä viljaan erikoistuneen perheyrityksen kanssa.
Maatalouden liikevaihto pyörii 100 000 euron tietämillä.
Uusin aluevaltaus yritystoiminnassa on Myllyn kuppi & kakku Oy. Entisen sikalan paikalla toimii nykyaikainen keittiö, jossa valmistuu sekä lounaita että pitopalvelun tarjottavia. Asiakastilojen yhteydessä on myös lähiruokamyymälä.
Idea muhi monta vuotta pöytälaatikossa, Hasila kertoo. Sitten huomattiin, että pitopalvelulle syntyi paikkakunnalla selkeä tarve, kun vanha tekijä lopetti.
Lähipiiristä löytyi kokenut ammattilainen, jonka kanssa Jyrki ja Päivi Hasila perustivat kolmen osakkaan yhtiön.
”Sitten asiakkaat rupesivat kyselemään, voisiko teiltä saada oikeaa kotiruokaa”, Päivi Hasila kertoo.
Lounaalla käy 30–50 henkilöä päivässä, monet paikkakunnalla toimivista yrityksistä. Pitopalvelun kalenteri näyttää Päivi Hasilan mukaan tälle vuodelle hyvältä.
”Työ ei vieläkään tunnu työltä, vaikka välillä on rankkoja pätkiä. Joulun alla tultiin töihin aamuviiteen ja lähdettiin kymmenen jälkeen illalla pois. Katseltiin vain Sannan kanssa (osakas Sanna Vallius) aamulla melkein ihaillen toistemme silmäpusseja.”
Moni on ihmetellyt pariskunnan jaksamista. ”Kerran oli aika lähellä, että se jaksaminen meinasi ihan oikeasti loppuakin”, Jyrki Hasila kertoo.
Unet jäivät vähiin, kun Hasila laajensi tuotantoa ja rakensi samaan aikaan lämpökeskusta. ”Äijästä loppuivat mehut kesken. Oli ihan pakko hellittää.”
Työlle ahne mies joutui myöntämään, ettei pysty tekemään kaikkea itse. Henkilökuntaa lisättiin ja perhe matkasi etelään huilimaan.
He-Vi Hasila työllistää viisi henkilöä. Omia kuljetusautoja on kaksi ja lisäksi käytetään kuljetusliikkeitä.
”Se on todella raakaa kaupantekoa aamusta iltaan, jatkuvaa kilpailutusta ja melko pienillä katteilla toimimista”, Hasila kuvailee. Yrittäjän työpäivä alkaa aamuyöllä päivän kuormien lähettämisestä.
Hyvä palvelu on Hasilan mielestä auttanut luomaan pitkiä asiakassuhteita. Onpa kerran viety 25 kiloa herneitä valmiiksi liotettuina koulukeittiöön soppapäivää varten.
Pisimpään asiakkaana on pysytellyt Hollolan kunta. ”30 vuotta katkeamatonta yhteistyötä on kuntasektorilla aika kohtuullinen suoritus”, yrittäjä itsekin toteaa.
Päivi Hasila kertoo yrittäjän tyttärenä tottuneensa siihen, että töitä on aina. Rankempaa olisi hänen mielestään käydä toisella töissä, kun perheeseen kuuluu kaksi lasta, Venla, 8 ja Väinö, 6. Työn lomassa voi vaikka katsoa Venlan läksyt tai laittaa pyykit koneeseen.
”Jotta jaksan tätä pyörittää, minun on päästä lenkille, jumpalle tai zumbaan hikoilemaan. Jos muu ei auta, otan lapset mukaan. Lapset ajavat fillarilla, minä juoksen.”
Yrittämisen vapaus on Jyrki Hasilan mielestä omaa luokkaansa Myllyn kuppi & kakku Oy:ssä.
”Siinä ei tule eteen sellaista tilannetta, että joku iso ketju myy sinulle tuotantopanokset, ostaa sen tuotteenkin ja sanoo minkä hinnan siitä saat.”
He-Vi Hasila on puolisoiden tulonlähteenä maatilan suurin leipäpuu. Kakkoseksi on nousemassa Myllyn kuppi & kakku ja kolmantena tulee maa- ja metsätalous.
Maajussin perintö ei katkea. Kuusivuotias Väinö on jo kova poika ajamaan koneita. Hän ajaa isän mielestä trukkia paremmin kuin moni aikuinen, vaikka joutuukin ohjaamaan seisten.
”Tuossa iässä luodaan se palava halu tehdä tätä hommaa. Jos rippikoulun jälkeen ruvetaan kyselemään, että meinaatkos ruveta maajussiksi ja opetella traktorin ajamista, voi olla, ettei se enää kiinnosta.”
TARJA HALLA
Omaa
viljelystä on noin 40 hehtaaria. Melkein toinen
mokoma perunaa ostetaan muualta.«
JYRKI HASILA
Joulun alla
tultiin töihin aamuviiteen
ja lähdettiin
kymmenen
jälkeen illalla pois.«
Päivi hasila
Uusi sarja esittelee viljelijöiden
ratkaisuja yhdistää maataloutta, muuta yrittämistä ja palkkatyötä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
