Yli puolet biojätteestä päätyy edelleen sekajätteen joukkoon, vaikka niin tuhlaantuu rahaa ja energiaa

Biojätteestä kierrätetään toistaiseksi alle puolet. Kuva: Kari Salonen

Suomalaiset ovat laiskoja lajittelemaan biojätettä, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Biojätteestä päätyy sekajätteeksi edelleen 60 prosenttia ja sitä on sekajätteestä noin kolmasosa, vaikka kiinteistössä olisi biojätteelle erilliskeräys.

Syitä on monia: ihmiset eivät tunne lajittelun hyötyjä ja jätteen jatkokäyttöä eivätkä aina edes hoksaa jätteen syntymistä saati, että jaksaisivat muuttaa lajittelurutiinejaan.

Niinpä useat tahot ovat mukana tänään alkavassa Rakasta joka murua -kampanjassa, jossa näitä lajittelun esteitä taklataan ja kannustetaan suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä. Itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö suojelee kampanjaa.

Kun biojäte lajitellaan, siitä voidaan tehdä biokaasua, lannoitevalmisteita ja multaa. Kaikki kotitalouksien biojäte riittäisi 90 000 kaasuauton biokaasuksi, mutta sekajätteen joukossa se vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energia määrää.

Syömäkelpoista ruokaa haaskataan koko elintarvikeketjussa 10–15 prosenttia. Ruokahävikistä suurin osa eli kolmannes syntyy kotitalouksissa, joiden hävikki vastaa 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Yhdyskuntajätteestä Suomi aikoo kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025 ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia, kun kierrätysaste on nyt noin 40 prosenttia.

Biojätteen keräys on tarkoitus laajentaa yli viiden asunnon kiinteistöihin taajamissa ja myöhemmin kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Keräyksen vaihtoehto on kompostointi.

Kyselyssä ilmeni, että ihmiset ajattelevat biojätteen maatuvan sekajätteen joukossa, joten sen lajittelua ei pidetä yhtä tärkeänä kuin metallin ja lasin.

Lajitteluintoa laimentaa myös sopivan tilan tai lajitteluastioiden puute ja biojätteen pitäminen haisevana.

Ruokahävikin torjuminen ymmärretään paremmin, mutta jääkaappiin unohtuneiden ruoka-aineiden jatkokäyttöä lykätään ja kun niitä ei enää voi syödä, sen heittäminen pois ei tunnu enää niin väärältä.