Nuorten puheenjohtaja on reilusti kepulainen
Teppo Säkkisellä on sama nimi kuin Mr. Finlandilla, mutta ulkonäössä häntä on verrattu puheenjohtaja Juha Sipilään. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMonet keskustalainen tuntuu välttelevän nimitystä ”kepu” omasta puolueestaan. Keskustanuorten tuore puheenjohtaja Teppo Säkkinen on sen sijaan reilusti kepulainen.
Pesti on kiintoisa, sillä puolueiden nuoriso-osastoilta odotetaan yleensä raikkaampia ideoita kuin ummehtuneilta emoiltaan. Siksi moni meistä osaa yhdistää kokoomusnuortenkin johtajan nimen ja kasvot.
Kuinka rovaniemeläinen Teppo Säkkinen aikoo ravistella Suomea?
”Ei yhteiskuntaa rakenneta niin, että ensin vedetään railo puolueeseen ja sitten sovitellaan kantoja puolueen sisällä. Tai sanotaan, että kompromissit ovat heikkoutta.”
Säkkinen linjaa olevansa ennen kaikkea johtaja, jonka tehtävä on saada porukka toimimaan saman päämäärän eteen. Hän myös opiskelee johtamista toista vuotta Lapin yliopistossa. Sieltä irtoavat valmiudet niin ”partio-, pankin- kuin puheenjohtajuuksiinkin”.
Opinnot jatkuvat, mutta eivät entiseen tahtiin, sillä uusi pesti on täysipäiväinen. Palkkaa maksetaan 2 000 euroa kuukaudessa ja työhuoneessa istuu kolme muutakin nuorisojärjestöläistä.
Säkkinen aikoo pitää kirjansa Rovaniemellä, toisin kuin kokoomuskollegansa, joka siirsi osoitteensa Pohjanmaalta Helsinkiin. Syy on kuulemma kotiseuturakkaus, ei vaaleilla laskelmointi.
”En ajatellut juurtua tänne. Pidän toisen bootsin Rovaniemellä”, hän sanoo Helsingissä puoluetoimistolla.
Säkkisen edeltäjistä tunnetuin on valtioneuvos Johannes Virolainen. Sittemmin nuorisojohtajista on tullut komissaaria, pääministeriä, kunnanjohtajaa ja kylpylänpitäjää, mutta Säkkinen ei paljasta, mihin hän tähtää.
Europarlamenttiehdokkuutta hän voi harkita, ”jotta keskustanuoret pääsisivät mukaan keskusteluun”. Muutoin hän koettaa kiistää kiinnostuksensa poliittiseen pyrkyryyteen.
”Oma polkuni ei ole nousta 25-vuotiaana kansanedustajaksi. Meillä on Lapissa hyviä nuoria naisia, joilla on mahdollisuuksia nousta ja olen tukemassa heitä.”
Säkkisen ”radikaali” energialinjaus taas tarkoittaa sitä, että päätetty ydinvoima on ok, mutta kotimaista bioenergiaa tulisi lisätä ja vihreitä pitäisi paheksua kivihiilen käytön ryöpsähtämisestä heidän hallituskaudellaan.
Säkkinen on Lapista kotoisin, mutta ei poro- eikä maatilalta. Vanhemmat ovat Sallasta, isä entinen T-kauppias ja äiti kansalaisopiston sihteeri.
Metsätöitä Säkkinen on tehnyt perheen tiluksilla.
Maaseutuasiat ovat hänestä enemmän varapuheenjohtajien heiniä: joensuulaisen Katja Asikaisen ja ilmajokelaisen Risto Lahden, joka on sikatilalta.
Nuorten maaltamuutto ei ole Säkkisen mielestä ongelma. ”Moni palaa koulutuksen kanssa takaisin, jos maaseudun elinvoimasta pidetään huolta.”
Jos Säkkinen ei kuuluisi keskustaan, hän olisi todennäköisesti vihreä. Vihreissä tosin vierastuttaa luonnosta vieraantuminen.
Hän on kiertänyt Eurooppaa ja kiinnostunut eniten kansainvälisistä kysymyksistä, viimeksi Valko-Venäjästä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) siirtäisi ensi kevään jääkiekon MM-kilpailut pois Minskistä huonon ihmisoikeustilanteen vuoksi, mutta Säkkisen mielestä kisat pakottaisivat maata avautumaan.
Myös EU:n itälaajentuminen on ollut hyvä asia Euroopan vakauden kannalta.
”EU voi laajentua, mutta ei samaan aikaan syventyä. Mutta ei EU voi olla pelkkä vapaakauppaliittokaan, vaan sen tehtävänä on levittää demokratian ja hyvän hallinnon periaatteita.”
Hyvästä hallinnosta voi joku viljelijä olla eri mieltä, mutta Säkkinen puhuukin erilaisista valtiomalleista.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
