Valokuitu, viemäri jasähköt samaan kuoppaan
Sorkankylän jätevesiosuuskunta pani samaan kaivantoon viemärin lisäksi laajakaistan ja sähköt. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Åke Vastavirta esittelee kylätaloon juuri asennettua laajakaistakaapelia. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoRAUMA (MT)
Sorkankylän jätevesiosuuskunta perustettiin syksyllä 2009, kun haja-asutuksen jätevesien hoidosta alettiin keskustella. Lähes kaikki lähtivät mukaan. Matkan varrella hanke paisui.
Paineviemäri kattaa nyt koko kylän ja valokuituverkko takaa nopeat nettiyhteydet ja myös kelpo televisiokuvan. Lopulta samaan kaivantoon upotettiin vielä sähkön voimalinjat sekä jonkin verran vesijohtoja, kertoo Sorkankylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Åke Vastavirta.
Kaivutyöt saatiin kuntoon viime vuoden vapuksi. Kaivamiset keskitettiin talveen, sillä pelloille ei haluttu mennä kesällä.
Vastuiden jakamisessa oltiin joustavia. Jätevesiosuuskunta teki paineviemärin alusta loppuun ja vastasi myös valokuitukaapelien kaivamisesta. Operaattori hoiti kytkennät.
Vastavirta istuu kyläyhdistyksen omistaman kylätalon salissa, entisessä koululuokassa. Kyläkoulu lakkautettiin kuusi vuotta sitten.
Talkoilla kunnostettu talo on vilkkaassa käytössä varsinkin nyt, kun se liitettiin vesi- ja viemäriverkkoon. Viikko sitten saatiin myös laajakaistayhteydet. Sisätilat alkavat olla kunnossa, mutta ulkona riittää remonttia.
”Isäni oli aikoinaan perustamassa Sorkan sähköyhtiötä sodan jälkeen, jotta kylälle saatiin sähköt. Nyt minä kuoppasin johdot”, Vastavirta virnistää.
Puheenjohtajan ilme kertoo, että lopputulos tyydyttää, vaikka tekemistä on ollut paljon enemmän kuin alunperin ajateltiin.
Viemäri ja laajakaistayhteys saatiin kylälle Vastavirran mielestä edullisesti. Paineviemärin kulut olivat noin 10 000 euroa taloutta kohti. Osuuskunta omistaa kiinteistöjen pumppaamot, mutta asukkaat vastaavat hoidosta.
Viemäriputkea kaivettiin maahan 18 kilometriä ja valokuitukaapelia 40 kilometriä. Osa viemäristä kulkee meren pohjassa.
Valtio ja kaupunki tukivat hanketta niin, että asukkaiden maksettavaksi jäi 6 000 euroa. Laajakaistayhteys tuli lähes kaupan päälle, kun kaivukulut jäivät pois.
”Alunperin luvattiin, että kustannukset ovat 5 000–7 000 euroa ja hyvin siinä pysyttiin.”
Lähtisitkö leikkiin uudelleen, jos tietäisit sen työläyden?
Vastavirta miettii tovin. ”Kaipa lähtisin. Tämä on tärkeä hanke kylän tulevaisuudelle ja elinvoimaisuudelle. Kylä on aktiivinen. Mukana hääräsi parinkymmenen asukkaan ydinjoukko.”
Sorkankylä on mäkistä ja kallioiden täplittämää. Kännykkä ei kuulu joka paikkaan. Moni on joutunut rakentamaan maston, ja silti televisiokuvassa oli toivomista.
Osalla laajakaistan hankkineista ei ole edes tietokonetta, Vastavirta kertoo.
Vastavirta suosittelee Sorkankylän mallia myös muille. Kaikki johdot kannattaa upottaa kerralla samaan kaivantoon, myös sähköt, jos sähköyhtiö vain suinkin siihen suostuu.
Kuluja säästyy, kun maata kaivetaan vain kerran. Se helpottaa myös kaivulupien saamista. Lisäksi kylältä saatiin pois 30 tolppaa pelloilta ja hieman vähemmän metsästä.
Myös kylävetoisuudesta on etua. Vaikeuksia tahtoo tulla, jos vetovastuu on kunnalla tai yhtiöllä.
Vastavirran mukaan kaivuluvat saatiin helposti, sillä lähes kaikki maanomistajat ovat osuuskunnan jäseniä ja liittyivät viemäriin. Kymmenkunta taloutta jäi lopulta pois.
Vastavirran mukaan kylällä oli sopimusasioihin hyvin perehtynyt kesäasukas. Hän hoiti paperityöt, mikä oli suuri apu koko hankkeelle.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
