Suomi sijoittaa ahmojen seurantaanvähemmän kuin Ruotsi ja Norja
Skandinavian tunturialueen ahmoja seurataan sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Suomen panostus seurantaan on vähäisempi kuin muissa maissa.
Noin 80 prosenttia Lapin ahmahavainnoista on Metsähallituksen väen tekemiä, kertoi Metsähallituksen ylitarkastaja Juhani Ollila Vantaan riistapäivillä viime viikolla.
Suurpetojen seurantajärjestelmään Tassuun saatiin Lapista viime vuonna vain neljä ahman pesintää. ”Ei takuulla ole totuus”, Ollila arveli.
Ruotsissa on Ollilan mukaan kattava ahmakannan seuranta. Lääninhallitukset seuraavat ahmoja maastossa. Havainnoinnissa keskitytään pesiin ja pentueisiin. Löydetystä pesästä maksetaan 250 000 kruunua.
Vuonna 2012 Ruotsissa arvioitiin olleen 668–835 ahmaa, 120 pentuetta.
Norjassa ahmoja arvioidaan olevan 385–445. Tavoite on 39 pentuetta vuodessa.
Ahmaa esiintyy Etelä-Norjaan asti. Kannanhoitoalueita on kahdeksan.
Norjassa porovahingot korvataan todettujen vahinkojen perusteella.
Ruotsin ja Norjan yhteinen tutkimusprojekti on jatkunut jo noin 30 vuotta. Radiolähettimin on merkitty yli 200 ahmaa.
Suomessa arvioidaan olevan parisataa ahmaa, niistä puolet on poronhoitoalueella.
Suomesta poiketen Norja ja Ruotsi sallivat ahmojen tappamisen. Ollilan mukaan viime vuonna Norjassa metsästettiin ja tapettiin poikkeusluvin 88 ahmaa, Ruotsissa poikkeusluvin kymmenen.
Tunturialueen ahmat liikkuvat maasta toiseen, rajoista välittämättä. Seurantapantojen ansiosta ovat paljastunut ahmojen pitkätkin vaellukset. Yksi uros saattaa liikkua 3–5 naaraan elinpiirillä.
Ollila ei pitänyt mahdottomana, että kolmen valtion tunturialueen ahmakantoja ryhdyttäisiin hoitamaan yhteisen kannanhoitosuunnitelman mukaan.
Oulun yliopiston tutkija Anni Koskela kertoi ahman käyttävän hyödykseen susien tappamien eläinten raatoja. Pohjois-Suomessa poro on ahman pääruokaa, seuraavina tulevat jänis ja metsäkanalinnut.
Itä-Suomessa ahmojen ravintona on paljon hirviä. Itse ahmat eivät itse pysty hirviä tappamaan, mutta syövät susien tappamien hirvien jäänteitä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
