Eroja viljakasvustojen rehevyydessä ja kasvuajassa

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 3.6. Jokioisilla 240 päiväastetta. 3.6.2013 lämpösumma oli Jokioisilla 297 päiväastetta.

Kasvukausi on neljä vuorokautta jäljessä viime vuodesta. Rikkakasvien torjunta on useimmiten tarpeen. Lajisto määrää herbisidivalinnan.

Viljat

Syysruis alkaa tulla tähkälle, eikä kasvunsäätely ole enää mahdollista. Syysvehnä kasvattaa kortta, ja säätely on tarvittaessa mahdollista.

Kevytmuokkauksen jälkeen kasvaneet voikukat saa poistettua viljakasvustosta parhaiten fluroksipyyriä sisältävillä valmisteilla, mutta muutkin herbisidit tehoavat leveälehtiseen kasviin.

Isot saunakukat poistetaan Allylla. Isojen rikkakasvien poistamisen jälkeen pellolle jää tilaa viljan kasvaa.

Viljojen kasvitautitien esiintymisessä on runsaita alueiden ja lohkojen välisiä eroja. Kasvustot vaihtelevat sekä rehevyydessä että kasvuajassa.

Syysvehnässä on lehtilaikkutautien ja härmän tarkkailu ajankohtaista. Rehevissä kasvustoissa torjunta on tarpeellista, jos oireita esiintyy tasaisesti kasvustossa.

Yleisimmin lehtilaikkutaudeista syysvehnässä esiintyy pistelaikkua.

Lämpimät säät lisäävät myös harmaalaikun riskiä.

Harmaalaikun torjunnassa pitää huomioida, että taudista esiintyy yleisesti strobiluriineja kestäviä muotoja.

Resistenssin kehityksen ehkäisemiseksi syysvehnän torjunnassa strobiluriineja pitää käyttää vain seoksina toisentyyppisen fungisidin, esimerkiksi triatsolin, kanssa.

Kevätviljoissa esiintyy paikoin runsaasti siemenlevintäistä ohran verkkolaikkua sekä kasvijätelevintäistä vehnän pistelaikkua.

Olosuhteet ovat olleet hyvin otolliset näiden taudinaiheuttajien edelleen leviämiseen.

Ohran monokulttuurilohkoilla on havaittu myös rengaslaikkua.

Kasvitautien lisäksi oraspelloissa voi esiintyä ravinnepuutosoireita.

Mikäli lehtilaikkutautien oireet ovat tunnistettavissa ja niitä esiintyy kasvustossa tasaisesti, kannattaa tautien eteneminen pysäyttää fungisidikäsittelyllä.

Kevätviljakasvustoissa lentelee edelleen jonkin verran kahukärpäsiä.

Alttiimpia kahukärpäsvioitukselle ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 2-lehtivaihetta.

Kasvustoista löytyy paikoin tuomikirvoja ja viljakukkoja.

Kirvatorjuntaan ei vielä ole ollut tarvetta, mutta lämpimässä kirvamäärät voivat nopeasti kasvaa.

Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

Öljykasvit

Kevätöljykasvien rikkakasvien torjunta on tehtävä ennen taimettumista ja viimeistään 2–4-lehtiasteella, Aurea-rypsillä torjuntaikkuna on 6-lehtiasteelle asti.

Kaalikoita on tullut useampaan otteeseen kaakkoisten ilmavirtausten mukana ja paikoin niitä esiintyy edelleen runsaasti.

Aikuisten kaalikoiden torjunta ei usein kannata, mutta toukkien mahdollista ilmestymistä kasvustoihin kannattaa tarkkailla.

Kirppaongelmia on ollut vain paikoin.

Kirppatarkkailu on ajankohtaista taimettumis- ja sirkkalehtivaiheessa olevilla kevätöljykasveilla.

Vioitusriski on suurin etenkin peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä sekä hitaasti taimettuvissa kasvustoissa. Torjuntakynnys pyretroidiruiskutukselle on yksi kirppa/sirkkataimi tai kolmannes sirkkalehtien pinta-alasta vioittunut.

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle.

Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi.

Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa.

Kumina

Kumina kukkii jo monin paikoin Etelä-Suomessa, mutta kasvuaste vaihtelee alueellisesti ja lohkoittain. Kuminakoin toukkien lohkokohtainen tarkkailu on edelleen ajankohtaista varsinkin niillä lohkoilla, jotka eivät ole vielä aloittaneet kukintaa.

Kuminakoin toukkien torjunta on mahdollista vielä kukinnan alkuvaiheessa taufluvalinaatti-valmisteella, muilla sallituilla pyretroideilla torjunta on tehtävä ennen kuminan kukintaa.

Biologisella Bacillus thuringiensis -valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

Palkokasvit

Taimettuneesta härkäpavusta kemiallinen rikkakasvien torjunta on mahdollista vain bentatsonivalmisteella. Puolilehdettömien herneiden rikkakasvien torjunnassa on valinnanvaraa ja herbisidi on valittava rikkakasvilajiston mukaan.

Mansikka

Mansikan kukinnan aikana voidaan joutua torjumaan lähinnä luteita, ripsiäisiä ja mahdollisesti vielä myös vattukärsäkkäitä.

Vatinäytteellä selvitetään torjunnan tarve, muutama lude sadan kasvin näytteessä voi jo aiheuttaa huomattavia vioituksia.

Mansikkapunkin biologinen torjunta on ajankohtaista, mahdollinen torjuntakäsittelyn jälkeinen varoaika on huomioitava ennen petopunkkien levitystä.

Petopunkeilla on vaikutus myös vihannespunkkeihin. Myös korvakärsäkkäiden torjunta loisankeroisilla on nyt ajankohtaista.

Harmaahomeen ja härmän torjunta on ajankohtaista kukinnan aikana.

Vadelma

Vattukuoriaiset ovat liikkeellä, kuoriaisten määrät pyydyksissä ovat olleet kuitenkin pienehköjä ainakin Lounais-Hämeessä.

Tarkkailua valkoansoilla jatketaan kukinnan alkuun. Houkuteansalla voidaan saalista saada vielä kukinnan alettuakin.

Vattukärsäkkäät ovat myös vioittamassa nuppuja, kärsäkkäiden esiintymistä tarkkaillaan parhaiten karistusnäytteellä.

Vattukärpäsen muninta on päättynyt Etelä-Suomessa. Vioituksia on esiintynyt runsaasti etenkin jos villivatukoita esiintyy lähistöllä.

Vatunäkämäpunkin oireita on jo näkyvissä Glen Ample -lajikkeella, vihannespunkkia esiintyy avomaalla toistaiseksi vain vähän.

Herukka

Herukoiden kukinnan jälkeen tarkkaillaan kirvojen, kilpikirvojen ja karviaispistiäisten toukkien esiintymistä. Kuihtuvia oksia poistetaan herukanvarsisääsken torjumiseksi kesä-heinäkuun ajan.

Villa- ja nappikilpikkäiden esiintyminen herukoilla on riski sadon laadun kannalta, torjunta ajoittuu keskikesään, jolloin uuden sukupolven toukkia alkaa esiintyä.

Herukanrataspunkin vioitusoireet puna- ja valkoherukoiden taimilla näkyvät oksien kärkilehtien epämuodostumina ja ryppyisyytenä, mustaherukalla kärkilehtien kupariin vivahtavana ruskettumisena.

Hedelmät

Omenan kukinta alkaa olla lopuillaan. Kukinnan jälkeiset ruiskutukset kohdistuvat kasvustossa vielä oleviin perhostoukkiin, omena- ja luumuleikkureihin, luteisiin, kemppeihin ja pikkuhedelmäkääriäiseen.

Haavinäytteellä kukinnan lopulla voidaan selvittää torjunnan tarve, pikkuhedelmäkääriäisen osalta tarve määritellään feromonipyydyksen saaliin mukaan kukinnan aikana (10–20 kpl/pyydys).

Jos kukinta on ollut heikko tai pölytys on ollut vaillinaista, on pikkuhedelmäkääriäisen torjuntakynnys matalampi kuin normaalisti.

Omenakääriäisen lento alkaa viikonloppuna jos yölämpötilat ovat yli 15 astetta.

Myös pihlajanmarjakoin lento alkaa pian. Pihlaja kukkii runsaasti ja pihlajanmarjakoin torjuntatarve on vähäinen. Omenatarhan tilanne kannattaa kuitenkin tarkistaa feromonipyydysten avulla.

Hedelmäpuupunkin ja samalla omenankellastajapunkin torjuntaan on käytettävissä Envidor 240 SC -valmiste. Valmisteen käyttö on rajoitettu yhteen kertaan kasvukaudessa.

Omenaruven torjunta on tarpeen, jos alueella on sateita.

MTT Kasvinsuojelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF