EK huolestunut mahdollisista vastatoimista unionin hiilitulleihin – "Vastatoimet voisivat kohdistua vaikka juustojen vientiin"

Hiilitullit nostaisivat tuontituotteiden raaka-aineiden hintoja. Kuva: Sanne Katainen

EU-komission suunnittelemat hiilitullit voivat vaikeuttaa suomalaisen teollisuuden vientiä maailmalle, Elinkeinoelämän keskusliitto EK uskoo.

Joulukuussa työnsä aloittava Euroopan komissio aikoo julkaista ensimmäisen sadan päivän aikana uuden ilmasto- ja ympäristöohjelmansa Green Dealin. Sen yksityiskohdista ei ole tihkunut vielä tietoa, mutta varmaa on, että "vihreä sopimus" kiristää ilmastovaatimuksia monella sektorilla.

Yksi ilmasto-ohjelman puhutuimmista ehdotuksista koskee EU:n rajalle suunniteltuja hiilitulleja, joita tulevan puheenjohtajan Ursula von der Leyenin komissio aikoo selvittää heti kautensa aluksi.

"Olemme vapaan kaupan puolestapuhujia, joten olemme vastustaneet hiilitulleja kauppapoliittisista syistä. Uuden tullityökalun yksipuolinen käyttöönotto voi johtaa vakaviin vastatoimiin. Koska vastatoimet hiilitulleille voisivat olla mitä vaan, ne heikentäisivät pahimmassa tapauksessa vientiteollisuuden kilpailukykyä", EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki sanoo MT:n haastattelussa.

Hiilitulleilla EU haluaa tasata eurooppalaisten tuotteiden kilpailuedellytyksiä. Ruohomäen mukaan nykyiset toimet, kuten päästökaupan ilmaisjako ja unionin polkumyyntilainsäädäntö, tasaavat kilpailuasetelmia tarpeeksi.

"Tullit pitäisi saada toimimaan siten, etteivät kolmannet maat reagoisi niihin vastatoimilla. Yksi mahdollinen vaihtoehto olisi, että ne tulisivat lisätoimeksi epäsuoran sähkönhinnan kompensoinnille ja päästöjen ilmaisjaolle."

Tiettyjen teollisuuden alojen mukaan muutos toisi mukanaan reilumpaa kilpailua. Ruohomäki uskoo, että hiilitulleja sovellettaisiin ensimmäisenä muutamalla toimialalla, kuten teräksen tuotannossa.

Hiilitullit nostaisivat tuontituotteiden raaka-aineiden hintoja.

"Tullit nostavat hiilipitoisten tuotteiden hintaa, mikä voi laskea ilmastomielessä kulutusta. Mutta samaan aikana raaka-aineiden ja välituotteiden hinnat nousevat", Ruohomäki muistuttaa.

"Jotkut teollisuuden alat haluavat tullit käyttöön, mutta vastatoimien laajuutta on vaikea ennustaa. On hyvin todennäköistä, että terästeollisuuden hiilitullien takia vastatoimet kohdistuisivat ihan muualle, vaikka juustojen vientiin."

EK odottaa komission linjauksia erityisesti siitä, mitä tuotteita hiilitulli suojaisi, miten tuotteiden hiilipäästö määriteltäisiin sekä miten hiilitulli yhdistettäisiin päästökauppaan ja kansallisiin hiiliveroihin. Konkreettista ehdotusta saadaan todennäköisesti odottaa vielä ainakin vuosi.

"Harkitsemattomat toimet voisivat ravisuttaa erityisesti Suomen kaltaista pientä taloutta hyvinkin nopeasti", Ruohomäki jatkaa.

Hiilitullien lisäksi EU-komissio haluaa laajentaa päästökauppajärjestelmänsä muun muassa liikenteeseen, rakentamiseen ja merenkulkuun. Ruohomäki ei pidä ehdotusta liikenteelle täysin ongelmattomana.

"Mitä laajempi kirjo toimia päästökaupassa on, sitä paremmin se toimii. Silti liikenne ei välttämättä istu päästökauppaan."

Liikenteen päätyessä päästökaupan piiriin polttoainejakelija olisi velvollinen ostamaan päästöoikeuksia polttoaineen myyntiin.

"Liikenteessä on hyvin vähän kysyntäjoustoa, ja jos päästökauppa tulisi nykyisten verojen päälle, hinnan nousun vaikutukset tulisivat väistämättä kuluttajille. Autolla on pakko ajaa syrjäseuduilla ja tavaraa kuljettaa myös jatkossa."

Ruohomäen mukaan muutos voisi jopa hidastaa liikenteen päästövähennyksiä.

"Ilmastotoimet liikenteessä ovat kalliimpia kuin teollisuudessa. Koska halvimmat ilmastotoimet tehdään aina ensin, liikenteessä tarvittavat muutokset tehtäisiin viimeisenä. Tämä voisi hidastaa liikenteen päästövähennyksiä."