Puolalaisten perääntyminen voi tuoda maidon kriisitukeen rahaa
BRYSSEL (MT)
Puolalaiset vihannestuottajat ovat peruneet valtaosan EU:lle jätetyistä kriisiapuhakemuksista.
Siksi siihen varatuista rahoista 70–90 miljoonaa palautuu takaisin jakoon, kertoivat EU-komissiolähteet MT:lle keskiviikkona.
Rahoja voidaan käyttää Venäjän kaupan tyssäämisestä kärsineille Suomen ja Baltian maiden maidontuottajille.
Puolalaisille vihannesten tuottajille on menossa vain 25,8 miljoonaa euroa tukiohjelman ensimmäiseen vaiheeseen kaikkiaan varatusta 125 miljoonasta eurosta.
Alun perin puolalaiset vihannestuottajat hakivat tukea 147 miljoonaa euroa.
Nyt tuottajien hakemukset on käyty läpi, eivätkä kaikki niistä täytä tuen kriteerejä.
Palautuva 70–90 miljoonaa euroa on toistaiseksi arvio, sillä lopulta puolalaisten osuus voi nousta 30 ja 50 miljoonan euron välille.
Joka tapauksessa kriisirahaston tilanne helpottuu, sillä marraskuun alussa aloittavalla maatalouskomissaarilla Phil Hoganilla on aiempaa arviota enemmän kriisirahaa käytössä.
Hogan päättää kriisirahojen käytöstä Suomen ja Baltian maidontuottajien tukemiseen. Hänen kantansa tukiin ei ole tiedossa.
Aikaisempien tietojen mukaan kriisirahastossa olisi vain 89 miljoonaa euroa jäljellä Hoganin aloittaessa.
Nyt rahaston koko nousee 159–179 miljoonaan euroon.
Keskiviikkona parlamentin neljän suurimman ryhmän maatalouskoordinaattorit kritisoivat komissiota kriisirahaston käyttämisestä.
Meppien mukaan Venäjän kriisin tappiot pitää korvata maatalousbudjetista. Maatalouden budjetista ei saisi siirtää rahoja ebolan hoitoon.
Mepit kertoivat yhdeksi syyksi Suomen ja Baltian maiden maidontuottajien ahdingon.
”Maatalouden kriisi ei johdu markkinoiden vaikeuksista, vaan ulkopolitiikasta. Siksi pahiten kärsineiden, pääasiassa Suomen ja Baltian, tuottajia pitää auttaa nopeasti”, Albert Dess, Paolo de Castro, Jim Nicholson ja Jens Rohde kirjoittivat komission johdon ottavalle Jean-Claude Junckerille.
Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) jätti eilen komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, miten Suomen ja Baltian maitokriisiä tuetaan ilman kriisirahaston käyttämistä.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
