Koronavuosi kasvatti leipomotuotteiden tuontia 8 miljoonaa kiloa – palaavatko leipomukset Suomeen, kun ravintolaliiketoiminta taas herää?
Elintarviketeollisuusliiton selvityksen perusteella leipomotuotteiden tuonti volyymeissa kasvoi vuosikymmenessä, mutta tuonnin arvo putosi viidenneksen. Siirtymä tuontiin tapahtui vähittäiskaupassa.
Kaupan paistopisteet toivat leiväntuoksun vähittäiskauppaan. Koronapandemian puhjettua runsas vuosi sitten paistopistetuotteiden kysyntä romahti väliaikaisesti. Kuva: Sami KarppinenPalaavatko ruokaisat leipomotuotteet vielä koronapandemian väistyessä tuonnista Suomen leipureille?
”Suomalaiset leipomot, jotka tuottivat horeca-sektorille (hotellit, ravintolat, catering) menettivät lähes kokonaan myyntinsä toimialalle koronan puhjettua. Paistopistetuotteet romahtivat huhti–kesäkuussa 2020”, kertaa Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen tilastoista.
Ruokaisissa tuotteissa tuonti hyppäsi 2019 vuoden 25 miljoonasta tuontikilosta viime vuoden 33 miljoonaan kiloon. Ruokaisia tuotteita ovat esimerkiksi täytetyt piirakat, pitsat ja monet paistopistetuotteet.
Kun ruokaleivän kulutus on pysynyt aika lailla samana, siirtymä tuontiin on tapahtunut vähittäiskaupan puolella.
”Mitkä tuontiluvut ovat vuonna 2022, kun horeca-sektori taas herää. Täytyy toivoa, että kyse on ollut vain korona-ajan poikkeuksellisesta trendistä, eikä kyseessä ole pysyvämpi muutos”, toteaa Mika Väyrynen.
Kotimaiset leipomot ovat tuoneet tuontia vastaavia puolivalmiita tuotteita markkinoille kaupan paistopisteitä ja kotitalouksia varten. Leipomotuotteissa hintakilpailu ja tuonnin kasvu on ollut kovaa vuoden 2010 jälkeen, kuten ETL:n selvitys osoittaa.
Leipomotuotteissa tuonnin arvo putosi vuosikymmenessä viidenneksen vaikka kiloissa tuonti kasvoi.
Leipä on myös paikallinen tuote.
”Maakunnissa leivän paikallisuus näkyy paremmin kuin pääkaupunkiseudulla”, Mika Väyrynen arvioi.
Lue aiheesta lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
