SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö: Aktiivimalli on ongelmallinen maaseudulla
Palkansaajien SAK ja yrittäjien järjestö SY ovat jyrkästi eri linjoilla aktiivimallista.
Työtön työnhakija Ali Nätynki (vas.) tarjoutui keskiviikkona töihin Alajärven Koskenvarren kylässä ylämaankarjaa luomussa kasvattavalle Marko Viitasaarelle. ”Voin tulla hommiin koska vain”, Nätynki sanoi. Viitasaari arvioi, että ulkopuoliselle työvoimalle voisi olla tarvetta seuraavan kerran kesällä. Kuva: Johannes TervoSAK ja Suomen Yrittäjät ovat täysin eri linjoilla vuoden alussa voimaan astuneesta työttömyysturvan aktiivimallista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen katsoo, että aktiivimalli nykymuodossaan asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella.
”On suuria eroja liittyen siihen, missä päin Suomea asuu, eli miten työtön voi täyttää sen aktiivisuusvelvoitteen, joka hänelle langetetaan. Kuitenkin kaikilta velvoitetaan samoja asioita, eikä erilaisia olosuhteita maan eri osissa mitenkään huomioida”, Väänänen kritisoi.
”Kun työtön asuu sellaisessa paikassa, missä sellaista työtä ei ole tarjolla, johon hänellä on kokemusta ja osaamista, on hänen vaikeaa työllistyä sillä alueella.”
SAK:ssa aktiivimallia vastustetaan voimakkaasti.
”Emme kannata mallia, koska se leikkaa mielestämme monessa tapauksessa etenkin heikosti työllistyvien työttömyysturvaa kohtuuttoman paljon”, sosiaaliasioiden päällikkö Väänänen sanoo.
Työttömien kepittämisen sijaan SAK vaatii lisäpanostuksia työllisyyttä tukeviin palveluihin.
”Tai vaihtoehtoisesti voisi tukea eri tavoin työttömän muuttamista sellaiselle paikkakunnalle, missä töitä on tarjolla. Myös koulutusta pitäisi olla nykyistä paremmin tarjolla”, Väänänen luettelee.
Suomen Yrittäjissä (SY) aktiivimallia pidetään sen sijaan askeleena oikeaan suuntaan, joskin riittämättömänä sellaisena.
”Meidän mielestä on hyvä, että tehdään toimenpiteitä, joilla aktivoidaan ihmisiä työnhakuun. Se on sinänsä ihan hyvä juttu, ja tietysti monet työttömät tekevät joka tapauksessa aktiivista työnhakua”, SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.
”Jo nyt aktiivimalli on näkynyt niin, että yrityksille on tullut kyselyjä työpaikoista ja pääsyistä ekstraaja-listoille. Suhtaudumme malliin peruspositiivisesti.”
Toisaalta yrittäjäjärjestö peräänkuuluttaa järeämpiä uudistuksia työmarkkinoille.
”Tässä on yksi pieni muutos sinänsä oikeaan suuntaan, mutta se ei ratkaise mitään isossa kuvassa. Suomen työmarkkinoilla on isoja rakenteellisia muutostarpeita, joihin vastaamalla vaikutettaisiin siihen, että yritykset uskaltaisivat palkata ja kokisivat riskin pienemmäksi”, Makkula muotoilee.
Työmarkkinajohtajan mielestä julkisuudessa on liikaa hirttäydytty puhumaan 18 työtunnin velvoitteesta.
”Yrityksethän eivät tarjoa työtä minkään malliin perusteella, vaan tarpeensa mukaan.”
Maatalousyrittäjä Marko Viitasaari Etelä-Pohjanmaan Alajärveltä arvioi, että maatilat voivat hyötyä aktiivimallista.
”Harvalla tilalla on mahdollisuutta työllistää pitkäaikaisesti, mutta lyhyet työsuhteet voisivat olla positiivinen sysäys molemmin päin.”
Viitasaari kasvattaa ylämaankarjaa luomutuotannossa. Hän on värvännyt kiireisimpinä aikoina tilalleen ulkopuolista työvoimaa.
”Olen saanut töissä olleilta pelkästään myönteistä palautetta. Aktiivimallia kannattaisi soveltaa maatiloilla ainakin alueilla, joissa teollisia tai palvelualojen työpaikkoja ei ole saatavilla.”
Yrittäjä muistuttaa, että tukileikkuri on käytännössä osunut viljelijäväestöön jo pitkään.
”Meillä maajusseillahan on ollut melkoinen aktiivimalli jo vuodesta 1995. Ellet tarkasti noudata annettuja ehtoja, leikataan tukia. Ja leikkausprosentti ei todellakaan ole 4,65!”
Työtön työnhakija Ali Nätynki Alajärveltä puolestaan lyttää aktiivimallin nykymuodossaan.
”Olen äärimmäisen aktiivinen työnhakija. Hakemalla haen kaikkea mahdollista työtä, ja siitä huolimatta täytän juuri ja juuri aktiivimallin vaatimukset”, Nätynki hämmästelee.
”Monelle työttömälle nämä vaatimukset ovat kohtuuttomia. Kyllä moni ukko ja akka tässä tipahtaa, se on aivan selvää. Eivätkä ne valtion virkamiehet ja poliitikot tyhmiä ole, juuri sehän lienee tässä tarkoituksenakin”, työnhakija moittii.
Nätynki myös moittii työkyvyttömien roikottamista TE-toimistojen listoilla.
”On paljon sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti eivät edes kykene työllistymään. Esimerkiksi näin 58-vuotiaana se on aika vaikeaa.”
Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston palveluesimies Matti Keltamäki arvioi, että aktiivimallin tavoitteet on helpompaa saavuttaa läntisessä ja eteläisessä Suomessa, kuin idässä tai pohjoisessa.
”Etelä-Pohjanmaalla on se vahvuus, että työllisyystilanne on Pohjanmaan maakunnan jälkeen paras koko maassa. Lisäksi välimatkat maaseutualueillakin ovat aika kohtuullisia. Muualla tilanne on vaikeampi”, Keltamäki summaa.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston Alajärven toimipaikan yrityspalvelusiantuntija Ismo Kuhalampi näkee yritysten suuren määrän pohjalaismaakuntien voimavarana.
”Kulttuuri pienyrittäjyydessä on täällä toisenlainen kuin vaikkapa pohjoisessa. Siellä on perinteisesti nojattu enemmän suuriin valtiollisiin firmoihin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
